Meistä useimpien tapa työskennellä on kokenut täydellisen muutoksen viimeisen 20 vuoden aikana. Digitaaliset palvelut ja niiden edellyttämät päätelaitteet mahdollistavat työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Myös etätyöskentely ja virtuaaliset kokoukset ovat yhä enemmän arkea. Vastaavanlainen muutos on tapahtunut vapaa-aikana. Pystymme hoitamaan digitaalisesti yhä useampia arkeen ja harrastuksiin sekä yhteydenpitoon liittyviä asioita.
Digitaalisessa viidakossa jokainen törmää riskeihin
Keräämiemme mittareiden mukaan lähes jokainen törmää ajoittain erilaisiin digitaalisen toimintaympäristön ongelmiin. ICT-laitteiden, tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden toimimattomuudelta ei kukaan ole voinut välttyä. Meihin kohdistuu erilaisia huijausyrityksiä sekä informaatiovaikuttamista, etenkin vapaa-ajalla, sähköpostin ja sosiaalisen median kautta.
Tätä voisi verrata digitaaliseen viidakkoon. Viidakossa osaamme varautua siihen, että siellä voi sairastua odottamatta tai törmätä vaarallisiin villieläimiin, luonnonilmiöihin ja muihin odottamattomiin tapahtumiin. Toisaalta, kukaan ei matkusta viidakkoon valmistautumatta, miettimättä näitä uhkia ja varustautumalla sopivalla tavalla. Tunnistamme mahdollisia uhkia ja varaudumme niihin ennakolta – samalla pienentäen uhkan todennäköisyyttä tai ainakin riskin vaikutusta.
Riskienhallinta mahdollistaa uusia asioita
Teemme joka päivä työpaikalla ja arjessa satoja päätöksiä, joista lähes jokaisessa mietit niihin liittyviä riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Riskienhallintaa ei pidä nähdä pelottavana tai kielteisenä mallina varautua uhkiin, vaan se nimenomaan mahdollistaa uusia asioita. Viidakkoon matkustamisessa on erilaisia riskejä kuin turvallisissa kotioloissa. Vastaavasti se tarjoaa sellaisia elämyksiä, joita ei ole mahdollista kokea muualla. Jos uhat ovat mielestäsi liian suuret, niin ainahan voit katsoa aiheeseen liittyvän mielenkiintoisen dokumenttisarjan.
Sama ajatus pätee meitä ympäröivässä digitaalisessa viidakossa. ”Tulipas mielenkiintoinen sähköpostiviesti, tekisi mieli napauttaa tuota linkkiä, mutta tuossa on jotain outoa”. Entä antaisitko kadulla kulkevalle tuntemattomalle verkkopankkitunnuksesi hänen niitä kysyessä? Tai kun näet sosiaalisessa mediassa tai muualla netissä uutisen, joka herättää mielessäsi vahvoja tunteita – voiko uutiseen luottaa ja jakaa sitä eteenpäin? Entä jos nettikirpputorilla sattuu löytymään juuri sellainen esine, jota olet aina halunnut ja jonka saisi nyt todella halvalla – miten varmistat, ettei kyseessä ole nettihuijari?
Tiedosta riskit ja niiden seuraukset!
Nämä ovat niitä arjen digiviidakon uhkia, jotka pitää tunnistaa ja arvioida millaisia riskejä niihin liittyy. Älä siis napauta sähköpostiviestin linkkiä tai avaa liitetiedostoa ilman varmuutta viestin lähettäjästä. Tai ennen kuin jaat somessa tietoa, lue edellinen digiturvavinkkimme turvallisesta somettamisesta. Ostaessasi netistä tavaroita yksityisiltä henkilöiltä, mieti toteamusta ”jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, sinua yritetään todennäköisesti huijata”. Toisaalta, itse olen vuosikymmenien aikana tehnyt paljon hyviä löytöjä, välillä pieniä, tunnistettuja riskejä ottamalla. Eihän oteta riskejä arvioimatta niistä aiheutuvia seurauksia?
Jokainen meistä on vastuullinen omasta toiminnastaan niin työpaikalla, sen ulkopuolella kuin vapaa-ajalla. Olemme jokainen siten oman elämämme riskienhallintajohtajia – päätät itse, millaisia riskejä otat ja myös kannat niistä vastuun. Etenkin digimaailmassa riskit saattavat kohdistua itsesi lisäksi huomattavasti laajempaan kohderyhmään tai vapaa-ajalla perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin.
