Kouluja käymätön, köyhistä oloista lähtöisin ollut Miina Sillanpää (1866-1952) uskoi demokratian voimaan ja halusi vaikuttaa työväestön parempien olojen puolesta. Sillanpään aikoina vaikuttamistyön onnistuminen edellytti riittäviä luku- ja kirjoitustaitoja. Kansalaisvaikuttamisen tavoitteena on edelleen asioiden muuttaminen, vaikka vaikuttamisen tavat ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet. Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi digitaidot ovat merkityksellisessä asemassa nykypäivän kansalaisvaikuttamisessa.

Miina Sillanpään ja Kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään vuosittain 1.10. Sillanpää on upea esimerkki henkilöstä, joka halusi muuttaa asioita ja myös ymmärsi millaisia taitoja se häneltä itseltään edellyttää. Kiertokoulua käynyt Sillanpää aloitti 12-vuotiaana työt puuvillatehtaassa ja kävi tehtaan koulua aina silloin kun ei ollut päivävuorossa. Hän kuitenkin luki vapaa-ajallaan ahkerasti ja osallistui aikuisiällään työväestölle suunnattuun aikuiskoulutukseen. Kirjoittaminen oli hänelle hankalaa, mutta järjestelmällisellä harjoittelulla ja tovereidensa avustuksella hän ajan myötä oppi senkin taidon ja kykeni ilmaisemaan itseään myös kirjallisesti ja työskentelemään jopa toimittajana. Hänet valittiin eduskuntaan ja Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi.

Kansalaisvaikuttaminen on edelleen tärkeä osa demokraattisen yhteiskunnan toimintaa. Se ei tarkoita ainoastaan äänestämistä vaaleissa tai osallistumista poliittiseen toimintaan. Kansalaisvaikuttamista on myös vaikkapa oman asuinalueen turvallisuuteen ja siisteyteen liittyvien asioiden esiin nostaminen. Erilaiset kampanjat esimerkiksi ympäristön hyvinvoinnin puolesta tai sosiaalista eriarvoistumista vastaan lähtevät usein juuri sosiaalisen median ansiosta vyörymään lumipallon tavoin ja kasvavat jopa kansainvälisiksi ilmiöiksi.

Kuten jo Sillanpään aikoina, tuloksellisen vaikuttamistyön taustalla on edelleen tieto. Tiedon hankkiminen on digitalisaation myötä huomattavasti helpompaa ja nopeampaa kuin sata vuotta sitten. Riippumatta siitä onko kyseessä edustuksellinen vai osallistuva demokratia, pääsemme nopeasti perille asioista internetin avulla. Tämä toki edellyttää riittäviä tiedonhankinta- ja medialukutaitoja.

Tiedonhankinnan lisäksi tarvitaan kanavat, joilla edistettävä asia saadaan julkisuuteen sekä kanavat, joilla tavoitetaan päättäjät tai samaa asiaa ajavat ihmiset. Asioiden esiin nostamisen kynnys on digitalisaation etenemisen myötä helpottunut -kuka tahansa meistä voi ottaa yhteyttä oman kotipaikkakunnan tai valtakunnan tason päättäjiin.

Riippumatta siitä onko kyseessä yksittäisen ihmisen vai kansalaisjärjestön tekemä vaikuttamistyö, digitaidot ovat onnistumisen kannalta kullanarvoisia. Kuten Miina Sillanpään esimerkkikin osoittaa, myös osaamisen päivittäminen on jatkuvasti tarpeen -myös digitaitojen kohdalla.

Blogin kirjoittaja Mirva Gullman on digituen suunnittelija Digi- ja väestötietovirastossa. Twiterissä Mirva on nimellä @MirvaGullman. Hänen sähköpostiosoitteensa on muotoa [email protected].