Kokonaisarkkitehtuurityön tuki 

Periaatteellisella tasolla kuvataan, miksi toimintaa kehitetään, kuten esimerkiksi lakien ja säädösten tai organisaation strategisten tavoitteiden vuoksi. Tällä tasolla tehty suunnittelutyö ja sen myötä tuotettavat periaatteet ja linjaukset tuottavat suuntaviivat tarkemman tason ja eri näkökulmien mukaisille kuvauksille, jotka ovat tärkeä osa strategian toimeenpanon suunnittelua.

Toiminta -arkkitehtuuri kuvaa organisaation toiminnan, palvelut ja toiminnalliset rakenteet.

Tietoarkkitehtuuri kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuuri tukee muun muassa semanttista yhteentoimivuutta.

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät (mm. sovellukset), niiden suhteet ja ominaisuustiedot.

Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurissa kuvataan organisaation ICT-infrastruktuuri, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita.

Kokonaisarkkitehtuurin nykytila kuvaa, kuinka julkisen hallinnon muodostaman kokonaisuuden osat: organisaatiot, tiedot, toimijat, toimintaprosessit, tietojärjestelmät sekä teknologiset laite- ja käyttöympäristöt liittyvät tällä hetkellä toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena. Nykytilan kuvausten tarkoitus on auttaa paremmin ymmärtämään organisaatioiden välisiä yhteyksiä sekä organisaatioiden sisäisiä rakenteita mikä parantaa olemassa olevan ympäristön hallintaa.

Tavoitetilan arkkitehtuuri on strategisen ja operatiivisen johtamisen väline, jonka avulla kehitetään ja yhtenäistetään toimintaa strategian mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri parantaa julkisen hallinnon organisaatioiden kykyä saavuttaa halutunlainen tulevaisuus. Sen avulla ratkaisujen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidotuksi ydintoiminnan kehittämiseen.

Arkkitehtuurin tavoitetilan kuvausten avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa toiminnallistekninen ympäristö, joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä ympäristössä kaikki osat sopivat toisiinsa ja keskeiset komponentit toteutetaan vain kerran.

Kolmas arkkitehtuurimenetelmän väline on kehittämisen tiekartta. Se kuvaa strategian toimeenpanon: miten organisaatiota kehitetään pitkäjänteisesti kohti tavoitetilaa useiden vuosien aikana. Tavoitteena on kommunikoida arkkitehtuurin kehittämisen suunnitelma ja vaiheet, jolloin sidosryhmät voivat ennakoida tulevia tuotoksia ja hankkeita. Tämä luo pohjaa yhteisen tavoitetilan saavuttamiseen ja samalla vältetään päällekkäistä tekemistä.