- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Äänioikeus
- Äänioikeusrekisteri
- Vaalitilastot
- Suomen kansalaiset vaalipiireittäin ja kunnittain
- Kansanedustajien paikkojen jako vaalipiirien kesken
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2021
- Kuntien asukasluvut äänestysalueittain lokakuussa 2020
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2020
- Kuntien asukasluvut äänestysalueittain helmikuussa 2019
- Kuntien asukasluvut äänestysaluettain helmikuussa 2018
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Edunvalvojan tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
Alaikäisen omaisuuden hoitaminen
Edunvalvojan on hoidettava alaikäisen omaisuutta huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Alaikäisen omaisuutta voidaan käyttää vain hänen omaksi hyödykseen ja hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa huomioiden kuitenkin vanhempien elatusvastuu.
Alaikäisen lapsen huoltajat toimivat alaikäisen edunvalvojina ja vastaavat yhdessä alaikäisen omaisuuden hoidosta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että molemmat edunvalvojat allekirjoittavat esimerkiksi hakemukset, ilmoitukset ja tililomakkeet. Tarvittaessa edunvalvoja voi antaa valtakirjan asian hoitamista varten.
Edunvalvojan vastuut ja tehtävät
Alaikäisen omaisuus kuuluu hänelle itselleen. Tällaista omaisuutta ovat esimerkiksi alaikäiselle annetut lahjat ja hänen nimiinsä säästetyt varat, hänen osuutensa jakamattoman kuolinpesän varoista, hänelle maksettu vakuutuskorvaus, eläketulot, vahingonkorvaus ja sijoitusomaisuus. Alaikäiselle kuuluvat edellä mainitusta omaisuudesta saadut tuotot, esim. korko-, osinko- ja vuokratulot.
Säästöön jäävä omaisuus on sijoitettava turvallisesti. Alaikäisen varoja ei saa sekoittaa toisten varoihin. Edunvalvoja ei saa lahjoittaa alaikäisen omaisuutta. Edunvalvoja ei myöskään saa antaa tai itse ottaa lainaa alaikäisen varoista ilman holhousviranomaisen lupaa. Lainanantotilanteissa voi myös esiintyä tarve määrätä edunvalvojalle sijainen.
Edunvalvoja on aina velvollinen säilyttämään alaikäisen omaisuuden hoitoon liittyvät tiliotteet, tositteet ja muut asiakirjat. Asiakirjojen säilyttäminen on tarpeellista, jotta edunvalvoja voi aikanaan selvittää täysi-ikäiselle lapselle, miten hän on hoitanut tämän omaisuutta alaikäisyyden aikana. Holhousviranomainen voi myös pyytää edunvalvojaa esittämään asiakirjat.
Vanhemmat vastaavat lähtökohtaisesti lapsensa elatuksesta ja henkilökohtaisista tarpeista, kuten asumisesta, vaatetuksesta, ruoasta, koulutuksesta ja tavanomaisista harrastusmenoista. Alaikäiselle maksettavia perhe-eläkkeitä voidaan käyttää hänen elatukseensa. Ne voidaan ohjata joko edunvalvojan tai alaikäisen tilille. Alaikäisen eläkkeet pitää tallettaa alaikäisen nimiin, jos niitä ei tarvita alaikäisen elinkustannuksiin. Alaikäisellä ei ole milloinkaan velvollisuutta osallistua vanhempiensa tai sisarustensa elatukseen.
Alaikäisen muuta omaisuutta ei voida ilman erityisiä perusteita käyttää hänen tavanomaisiin elinkustannuksiinsa. Erityinen peruste voi olla esimerkiksi huoltajan alentunut elatuskyky sairauden, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Holhousviranomainen neuvoo edunvalvojia alaikäisen omaisuuden hoitamisessa, mutta myös valvoo heidän toimintaansa.
Holhousviranomainen voi merkitä alaikäisen edunvalvonnan holhousasioiden rekisteriin, mistä edunvalvojalle seuraa tilivelvollisuus.
Lisätietoa edunvalvonnan rekisteröinnistä ja tilivelvollisuudesta
Edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun alaikäinen täyttää 18 vuotta. Täysi-ikäisellä on oikeus omaan omaisuuteensa.
Edunvalvojan esteellisyys ja lupaa edellyttävät toimenpiteet
Edunvalvoja ei voi toimia alaikäisen puolesta, jos edunvalvoja tai joku hänelle läheinen on asiassa vastapuolena. Tällöin edunvalvojan on haettava holhousviranomaiselta tai käräjäoikeudelta edunvalvojan sijaisen määräämistä. Edunvalvojan sijainen edustaa alaikäistä vain hänelle määrätyssä tehtävässä.
Edunvalvoja saa edunvalvojan sijaisasian vireille tekemällä kirjallisen hakemuksen ja toimittamalla sen liitteineen holhousviranomaiselle.
Hakemuslomake edunvalvojan sijaisen määräämiseksi
Edunvalvojan sijaisen suostumus
Lisätietoja siitä, milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen
Edunvalvoja tai edunvalvojan sijainen tarvitsee holhousviranomaisen luvan eräisiin alaikäisen kannalta merkittäviin toimenpiteisiin, joita hän alaikäisen puolesta tekee.
Keskeiset käsitteet
Alaikäinen
Alle 18-vuotias on alaikäinen. Hänellä ei ole oikeutta itse määrätä omaisuudestaan, tehdä tärkeitä sopimuksia tai muita merkittäviä toimenpiteitä. Alaikäinen voi kuitenkin tehdä olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä toimenpiteitä. Alaikäinen, joka on täyttänyt 15 vuotta, voi itse määrätä siitä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut.
Alaikäisen edunvalvoja
Alaikäisen edunvalvojia ovat yleensä hänen huoltajana toimivat vanhempansa. Jos alaikäisellä on kaksi huoltajaa, molemmat ovat edunvalvojia riippumatta siitä, kumman vanhemman luona alaikäinen asuu. Heidän pitää yhdessä huolehtia edunvalvojan tehtävistä. Joskus alaikäisen edunvalvojaksi voidaan määrätä myös muu kuin huoltaja. Samat velvollisuudet koskevat kaikkia alaikäisten edunvalvojia.
Holhousviranomainen
Digi- ja väestötietovirasto toimii holhousviranomaisena.
Usein kysyttyä
Alaikäisen tilille talletetut rahat ovat hänelle lahjoituksena siirtyneitä varoja. Ne ovat siis alaikäisen varoja eikä niitä voi ottaa myöhemmin takaisin vanhemman käyttöön, vaikka rahat olisivat tämän aiemmin lahjoittamia.
Sama koskee myös muuta alaikäiselle lahjoitettua omaisuutta.
Lähtökohtaisesti vanhempi vastaa lapsensa elatuksesta omilla varoillaan. Alaikäisen tilille säästettyjä rahoja voidaan käyttää hänen omaan elatukseensa, jos vanhemman elatuskyky on alentunut. Alaikäisellä ei ole milloinkaan velvollisuutta osallistua vanhempiensa tai muiden perheenjäsentensä elatukseen.
Alaikäisellä on oikeus itse päättää siitä, mihin hän työansionsa käyttää.
Alaikäisen tuloja ovat esimerkiksi eläketulot, sosiaaliset etuudet ja pääomatulot. Lähtökohtaisesti vanhempi vastaa lapsensa elatuksesta ja henkilökohtaisista tarpeista. Alaikäisen perhe-eläke kuolleen vanhemman jälkeen on tarkoitettu käytettäväksi alaikäisen elinkustannuksiin. Jos alaikäisellä on elinkustannuksia eläketulojen verran, eläketulot voidaan käyttää kokonaan elinkustannuksiin. Eläketulot on tällöin myös mahdollista ohjata suoraan vanhemman tilille. Jos alaikäisen perhe-eläkettä ei tarvita alaikäisen elatukseen, se pitää tallettaa alaikäisen nimiin.
Lähtökohtaisesti vanhempi vastaa lapsensa elatuksesta ja henkilökohtaisista tarpeista, esimerkiksi harrastusten kustannuksista. Jos vanhemman elatuskyky on alentunut siten, että se estää lapsen harrastamisen, alaikäisen varoja voidaan käyttää hänelle tehtäviin hankintoihin. Tällaisia hankintoja voivat olla esimerkiksi mopokortti, tietokone, alaikäisen harrastusvälineet ja -kulut.
Ajoneuvon omistajaksi pitää ilmoittaa alaikäinen, koska ajoneuvo on hankittu hänen varoillaan.
Jos alaikäisellä ei ole ajo-oikeutta, on samalla ilmoitettava myös ajoneuvoa käyttävä haltija, jolla on ajo-oikeus (esim. vanhempi).
Vakuutuskorvaus on alaikäisen varallisuutta ja alaikäiselle pitää avata hänen nimissään oleva pankkitili, jolle vakuutuskorvaus talletetaan.
Varat on talletettava kuolinpesän nimissä olevalle pankkitilille. Tarvittaessa kuolinpesän nimiin on avattava tili.
Edunvalvojan pitää keskustella asiasta alaikäisen kanssa ja ottaa hänen näkemyksensä huomioon.
Edunvalvojan on harkittava, onko omaisuuden myyminen alaikäisen edun mukaista tämän vastustuksesta huolimatta. Jos myyntiin tarvitaan holhousviranomaisen lupa, 15 vuotta täyttäneen alaikäisen mielipiteen on käytävä ilmi lupahakemuksesta.
Alaikäisen edunvalvoja voi tarvita sijaisen monessa eri tilanteessa. Tällöin holhousviranomainen voi edunvalvojan pyynnöstä määrätä hänelle sijaisen. Tarvittaessa myös käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojalle sijaisen. Jos edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä jossain asiassa, sijainen tarvitaan riippumatta siitä, edellyttääkö kyseinen oikeustoimi maistraatin lupaa.
Alaikäisen edunvalvoja tarvitsee sijaisen, jos asiassa vastapuolena on edunvalvoja itse, hänen lapsensa tai puolisonsa tai joku, jota edunvalvoja edustaa. Vastapuolia ovat esimerkiksi myyjä ja ostaja, vuokranantaja ja vuokralainen tai kuolinpesässä leski ja perilliset.
Alaikäisten sisarusten yhteinen edunvalvoja voi kuitenkin edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole ristiriidassa keskenään. Alaikäisten sisarusten edut voivat olla ristiriidassa keskenään esimerkiksi silloin, kun omaisuus on tarkoitus jakaa siten, että alaikäiset saavat erilaista omaisuutta. Tällöin edunvalvoja tarvitsee sijaisen.
Alaikäisen edunvalvoja tarvitsee sijaisen myös silloin, kun edunvalvojan ja alaikäisen edut saattavat joutua asiassa ristiriitaan keskenään, vaikka he eivät olisikaan asiassa toistensa vastapuolia.
Esimerkkitilanteita sijaisen tarpeesta:
- Edunvalvojan alaikäinen lapsi ja täysi-ikäinen lapsi ovat osakkaana kuolinpesässä, jossa on tarkoitus tehdä perinnönjako. Näissä tilanteissa sijainen tarvitaan, vaikka edunvalvoja ei ole kuolinpesän osakas.
- Alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä, johon kuuluva auto on tarkoitus myydä edunvalvojalle tai hänen täysi-ikäiselle lapselleen.
- Alaikäisellä lapsella on asunto, jota hän ei tarvitse omaan asumiseensa. Edunvalvoja haluaa vuokrata asunnon täysi-ikäiselle lapselleen.
- Jos edunvalvojan ja alaikäisen yhteisesti omistama asunto-osake on tarkoitus myydä, edunvalvoja voi yleensä myydä omaisuutta molempien puolesta. Edunvalvoja tarvitsee kuitenkin sijaisen, jos hänen ja alaikäisen edut asiassa eivät ole yhtenevät esimerkiksi sen vuoksi, että alaikäinen tarvitsisi huoneistoa asumiseensa ja edunvalvoja ei.
- Edunvalvojalla tai hänen läheisellään on epäselviä saatavia kuolinpesältä, jossa alaikäinen on osakkaana. Edunvalvoja tarvitsee sijaisen pesänselvitystä varten.
Asunnon vaihdossa on kyse kahdesta eri oikeustoimesta, asunnon myymisestä ja asunnon ostamisesta.
Alaikäisen edun pitää toteutua molemmissa oikeustoimissa.
Vaikka edunvalvoja voi yleensä edustaa alaikäistä asunnon myymisessä ja ostamisessa, kyseisessä kuolinpesään liittyvässä myynti-/ostotilanteessa edunvalvojan ja alaikäisen edut voivat joutua ristiriitaan keskenään. Edunvalvojan ja alaikäisen edut voivat joutua ristiriitaan keskenään esimerkiksi tilanteessa, jossa harkitaan, sidotaanko alaikäisen varat tulevaisuudessa perheen yhteiseen asuntoon. Myös asunnon ostamiseen liittyvät laina- ja panttaustilanteet voivat aiheuttaa eturistiriitoja. Tällöin tarvitaan edunvalvojan sijainen.
Jos kuolinpesässä on useita eri-ikäisiä lapsia, myös heidän etunsa voivat olla ristiriidassa keskenään.
Tällöin voidaan tarvita useampia edunvalvojan sijaisia.
Asunnon myyminen ja ostaminen edellyttävät holhousviranomaisen lupaa. Jos edunvalvojalle on määrätty edunvalvojan sijainen, luvan hakeminen on hänen tehtävänsä.
Sijaisen määräämisasian ja lupa-asian yhteydessä selvitetään myös 15 vuotta täyttäneen alaikäisen mielipide
Alaikäisen huoltaja voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästä samoin kuin täysi-ikäisen edunvalvoja. Tuomioistuimen on vapautettava edunvalvoja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos vapauttamiseen on muu erityinen syy. Edunvalvoja voidaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästään kokonaan tai tietyiltä osin, esimerkiksi perintönä saatujen varojen osalta.
Holhousviranomainen voi tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojan vapauttamiseksi ja uuden edunvalvojan määräämiseksi esimerkiksi, jos edunvalvoja on käyttänyt alaikäisen varoja omiin tai muiden henkilöiden tarpeisiin tai jos edunvalvoja on laiminlyönyt vuositilin antamisen alaikäisen lapsen omaisuuden hoidosta.
Omasta pyynnöstään alaikäisen lapsen huoltajana oleva vanhempi voidaan vapauttaa lapsensa edunvalvojan tehtävästä vain, jos siihen on erityinen syy. Erityinen syy voi olla esimerkiksi vanhemman heikentynyt terveydentila.
Alaikäisen huoltajalla ei ole oikeutta periä palkkiota edunvalvojan tehtävän hoitamisesta.
Poikkeuksellisesti edunvalvojan tehtävän hoitamisesta voi kuitenkin aiheutua huoltajalle kuluja, joista hänellä on oikeus saada korvaus alaikäisen varoista. Korvauksia voi periä ainoastaan omaisuuden tai taloudellisten asioiden hoitamisesta aiheutuneista kuluista, mutta ei kuluista, jotka aiheutuvat vanhemman tehtävistä.
- Henkilöasiakkaat
- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Edunvalvojan tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
- Avioliitto ja parisuhde
- Organisaatioasiakkaat
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Siirry Katso-palvelusta
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta