Skip to Content

Sujuva Suomi tarvitsee avointa ja reaaliaikaista tietoa

Julkaisuajankohta 12.1.2021 9.54
Tiedote

Organisaatioiden jakama anonyymi tilannetieto on hyödyksi päätöksenteossa etenkin nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tilannetieto on parhaimmillaan, kun sitä luovuttaa luotettava organisaatio oikea-aikaisesti niin, että tieto on relevanttia myös muille yhteiskunnan toimijoille. Avoin data kunnioittaa aina yksityishenkilöiden tietosuojaa.

Lokakuussa Lahjoita tietoa -kampanja testasi organisaatioiden valmiutta luovuttaa heidän hallussaan olevaa avointa dataa, jota yhteiskunnan muut toimijat voisivat hyödyntää erityisesti koronakriisin aikana. Digi- ja väestötietoviraston ja Teknologiateollisuuden kampanja keräsi jonkin verran hyödyllistä tietoa organisaatioiden hallussa olevista tietolähteistä. Tietolähteiden vastuullista avaamista on syytä jatkaa myös pandemian jälkeen. Hyödyllisistä tietolähteistä voi jatkossakin ilmoittaa esimerkiksi osoitteessa lahjoitatietoa.fi.

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari ja Teknologiateollisuuden johtaja Ville Peltola näkevät avoimen datan roolin kasvavan tulevaisuudessa.

Mikä on avoimen datan rooli tulevaisuudessa?

Janne Viskari: Avoimen datan määrä tulee lisääntymään ja sen myötä sille löytyy myös useampia hyödyntämiskohteita ja mahdollisuudet erilaisten tietojen yhdistelyyn kasvavat. Palveluiden, tietojen ja järjestelmien yhteentoimivuuden lisääminen nostaa tiedonhallinnan jalostusarvoa. Avoimen datan ja rajapintojen kautta tapahtuvan niin avoimen kuin suljetunkin tiedon yhteentoimivuus ovat molemmat tärkeitä kehityskohteita, jotka lisäävät tietojen hyödyntämismahdollisuuksia ja ovat Suomelle tulevaisuuden kilpailukykytekijöitä. Organisaatiot voivat hyötyä myös itse siitä, että joku muu jalostaa heidän puolestaan organisaation hallussa olevia tietoaineistoja. Voi esimerkiksi olla tilanne että liiketoiminnan sivutuotteena syntyvän ei-liiketoimintakriittisen tietoaineiston analysointiin ei haluta investoida tai sitoa omia voimavaroja, mutta tietoaineiston avaamalla joku muu tekee analysoinnin organisaation puolesta.

Ville Peltola: Avoin data on tullut jäädäkseen, ja viime vuosina julkisen avoimen datan rinnalle keskiöön on noussut yritysten välisen datan avaaminen ja jakaminen. Yritysten välisessä datan jakamisessa puhutaan usein 'pehmeästä infrastruktuurista', jolla tarkoitetaan datan jakamisen sääntökirjoja, juridisia mallisopimuspohjia ja uusia datan jakamista helpottavia toimijoita. Euroopan komissio on myös aktiivinen tällä rintamalla, ja heidän datastrategiassaan esillä ovat dataoperaattoreiden ja -välittäjien (Data Sharing Service Providers) lisäksi myös toimialakohtaiset datavarannot (Data Spaces) ja B2G (Business to Goverment) -datan jakaminen.

Hidastavatko verkkorikollisuus ja tietovuodot avoimen datan käyttöä?

Janne Viskari: Avoin data on nimensä mukaisesti avointa eli julkista. Esimerkiksi henkilötiedot eivät koskaan ole avointa dataa. Rikollisuus puolestaan kohdistuu salassapidettäviin ja muihin ei-julkisiin tietoihin.

Ville Peltola: On myös syytä muistaa, että henkilötiedot eivät kuulu koskaan avoin data -keskustelun yhteyteen. Yritysten välinen datan jakaminen vaatii tietoturvaan panostamista, ja Vastaamon tapaus saattaa olla tässäkin tapauksessa aiheellinen muistutus tietoturvan tärkeydestä.

Digi- ja väestötietoviraston Avoindata.fi-palvelussa voi julkaista vaivatta avointa dataa kaikkien hyödynnettäväksi. Organisaatiot voivat ilmoittaa hallussaan olevasta datasta myös osoitteessa lahjoitatietoa.fi

Lisätietoa:
Janne Viskari, [email protected]
Ville Peltola, [email protected]