Digi- ja väestötietovirasto

Kiire ei saa olla este työkyvyn tukemiselle työpaikan arjessa – uusi opas suunniteltu erityisesti pienten työpaikkojen tarpeisiin

2024-03-07T13:38:26Z

Työntekijöiden työkyvyn tukemisesta löytyy jo paljon hyvää tietoa. Varsinkin pienten yritysten työnantajilla on kuitenkin kiire, eivätkä he välttämättä ehdi etsiä ohjeita ja perehtyä niihin. Nämä kaksi asiaa kävivät ilmi Työkyvyn digiopas työpaikoille -projektimme selvityksistä.

Ymmärsimme, että meillä oli pulma: meidän piti tehdä työnantajille uusi opas työkyvyn tukemisesta työpaikoilla, mutta yhdellä kohderyhmällämme ei ollut aikaa lukea nykyisiäkään ohjeita.

Tekemämme opas eroaa kuitenkin ratkaisevalla tavalla aiemmista ohjeista. Se kokoaa ytimekkäästi yhteen eri tietolähteitä, ohjeita ja palveluita. Opas ei korvaa aiempia ohjeita, vaan auttaa lukijaa saamaan kokonaiskuvan asiasta ja tarjoaa rutkasti lähteitä syvemmän tiedon pariin.

Oppaasta saa konkreettisia ohjeita työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn

Keräämämme asiakasymmärryksen perusteella työnantajat toivovat konkreettisia toimintaohjeita työntekijöiden työssä jaksamisen tukemiseen ja työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn.

Ennaltaehkäisyn tärkeys korostui myös työkyvyn asiantuntijoiden haastatteluissa. Kun työntekijöiden työkyvyn tukemiseen sijoittaa euron, sen saa yleensä moninkertaisesti takaisin. Jos työpaikalla on asiat kunnossa, työ voi kannatella työntekijää silloinkin, kun hän kohtaa elämässään vastoinkäymisiä.

Työpaikan arkeen käytännönläheisiä toimintaohjeita

Olemme huomioineet nämä toiveet oppaassa. Sen lisäksi, että sisällöissä annetaan selkeällä kielellä tietoa työntekijöiden työkyvyn tukemisesta, oppaasta löytyy helposti työpaikan arkeen sovellettavia ohjeita ja vinkkejä saatavilla olevista palveluista.

Haluamme, että lukijalle välittyy viesti siitä, että työkyvyn tukemisessa ei ole useinkaan kyse monimutkaisista asioista, vaan pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus.

Lisäksi tuomme palvelutietoa oppaaseen Palvelutietovarannosta (PTV). PTV on kuin tietoa täynnä oleva purkki, josta voi ammentaa sisältöä esimerkiksi verkkopalveluun. PTV:n käytöstä oppaassa on selvää hyötyä: sen avulla lukija saa ajantasaista tietoa esimerkiksi eri toimijoiden työkykypalveluista. PTV myös mahdollistaa sen, että voimme täydentää opasta jatkossakin helposti uusilla palveluilla.

Opas antaa tiiviin kokonaiskuvan työkyvyn tukemisesta

Teemme opasta palkitulla Suomi.fin sisältöyhteistyömallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että hyödynnämme työssämme muotoilun keinoja. Opas perustuu tutkittuun asiakasymmärrykseen. Opasta on tekemässä verkosto, johon kuuluu viranomaisia, järjestöjä ja asiantuntijaorganisaatioita.

Verkoston avulla pystymme antamaan lukijalle laajan kokonaiskuvan työkyvyn tukemisesta. Tässä tapauksessa laajuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yrittäisimme hukuttaa lukijan tietoon. Päinvastoin väännämme kiireiselle lukijalle valmiiksi rautalangasta pääasiat ja ohjaamme hänet lisätiedon pariin. Näin esimerkiksi yrittäjän ei tarvitse käyttää arvokkaita tuntejaan tiedon etsimiseen.

Opas julkaistaan toukokuussa 2024 Suomi.fi-verkkopalvelussa. Lue lisää Työkyvyn digiopas työnantajille-projektista.

Kohti parempaa työarkea — huomio työn tuloksesta työn tekijään

2024-01-30T07:57:08Z

Yrityksen kilpailukyvystä huolehtiminen takaa tilauksia ja työtä tekijöilleen. Kilpailukyvyn ydin on työn tuottavuus. Yritysjohto miettii, kuinka nostaa työn tuottavuutta kestävästi. Inflaatio, talouden aleneva suhdanne ja julkisen talouden supistuminen pakottavat palaamaan perusasioiden äärelle. Arkisessa aherruksessa korostuu kuinka tukea työntekijöitä heidän työssään. Mitä voisi vielä kilpailukyvyn turvaamiseksi tehdä?

Isoja tavoitteita, isoja haaveita. Mistä lähteä liikkeelle?

Ensimmäinen askel — Aloita työn vaarojen selvittäminen ja riskien kartoittaminen

Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja siksi työstä aiheutuvat vaarat pitää työpaikalla selvittää. Onneksi toimialoilla on myös yhteisiä ominaisuuksia ja siten yhteisiä vaaroja.
Metallityössä on omia vaaratekijöitä, kuten kuumien kappaleiden käsittely, metallisirut ja hankalat työasennot. Näissä tilanteissa monesti auttavat henkilösuojaimet ja työasentojen suunnittelu. On hyvä muistaa, että henkilösuojainten ja oikeiden työasentojen käyttöön pitää henkilöstö myös perehdyttää ja seurata, että annettua ohjeistusta noudatetaan. Kipeäselkäisen työntekijän työ ei ole niin tehokasta, kuin hyväkuntoisen työntekijän.

Tilitoimistossa edellytetään erilaista tarkkuutta, ja toisaalta alalla on kausittaisesti aikataulupaineita. Työ on monesti asiakkaan toimista riippuvainen. Tämä kuormittaa henkisesti ja aivotkin voivat joutua lujille tarkan työn takia. Lisäksi asiakkaallakaan ei aina ole se paras päivä.

Toinen askel — Mieti toimenpiteet vaarojen välttämiseksi ja riskien vähentämiseksi

Ensisijainen keino on suunnitella työ niin, että työstä aiheutuvia vaaroja ja riskejä ei ole. Mikäli niitä ei voida välttää, on mietittävä keinoja vaarojen ja riskien vähentämiseksi. Keinoina ovat muun muassa ohjeet vaikkapa epäasiallisen kohtelun tilanteisiin tai työturvalliset työvälineet. Hyvä johtaja myös puhuu koko ajan työturvallisesta työstä ja seuraa, että ohjeistus on tiedossa ja työtekijät perehdytetään ohjeisiin.

Kolmas askel — Kuuntele työntekijää

Työntekijä tekee tuloksen. Työnsä parhaana asiantuntijana hänellä on myös hyviä ajatuksia siitä, miten työ kannattaisi tehdä. Työntekijä toivoo tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi.

Tämä huomioiden työpaikoilla tulisi ruokkia avointa keskustelukulttuuria ja rohkaista työntekijöitä ehdottamaan muutoksia. Hyvä johtaja huomioi ehdotukset päättäessään, miten työtä kehitetään.

Pyrkimys mahdollisimman hyvään johtamiseen ja johtajana armollisuus itseään kohtaan on tärkeää. Koskaan ei myöskään saisi luovuttaa. Hyvä johtaminen on lopulta helppoa, se koostuu inhimillisestä kohtelusta, selkeästä arvomaailmasta ja hyvästä etiikasta.

Käytännön toiminnassa kannattaa painottaa ennaltaehkäisyä, huolehtia ongelmista ennen kuin ne todentuvat ja korjata työoloja jatkuvasti.

Siinäpä on puuhaa pomolle, jolla muutenkin on kädet täynnä työtä!

Toivon kuitenkin, että näiden askelten myötä työ muuttuu mielekkääksi niin johtajalle kuin työntekijälle ja tällä tuetaan molempien työkykyä.

Malleja ja ohjeista löytyy hyvin jo nyt, kunhan ne osuvat kohdalle.

Ohjeita löytyy muun muassa:
Työterveyslaitoksen sivuilla: tyoterveys.fi
Työturvallisuuskeskuksen sivuilla: ttk.fi
ja työsuojeluviranomaisen sivuilla: tyosuojelu.fi

Ohjeistus kootaan Suomi.fin Työkyvyn oppaaseen työpaikoille. Opas julkaistaan keväällä 2024. Lue lisää hankkeesta osoitteesta: dvv.fi/tyokyvyn-digiopas

Hyvän työelämän puolesta
Teija Inkilä
Sosiaali- ja terveysministeriö
Työ- ja tasa-arvo-osasto

Uimarannalla on kaksi merkkilippua päällä: Vihreä lippu tarkoittaa matalan vaaran tilannetta. Violetti lippu tarkoittaa, että vedessä on kuitenkin pinnan alla vaarallista meren elämää. Kuvaaja: Teija Inkilä

Kohti inhimillisesti kestävämpää työelämää

2023-12-18T14:44:12Z

Työn ja yhteiskunnan muutoksen myötä mielenterveydestä on tullut keskeinen työkyvyn edellytys. Työpaikoilla voidaan osaltaan vahvistaa mielenterveyttä ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Maksuttomat digitaaliset mielenterveyden työkalut tukevat esihenkilöitä ja johtajia tässä tehtävässä.

Mielenterveyden ja työhyvinvoinnin ongelmat ovat olleet toistuvasti otsikoissa kuluneen vuoden aikana. Ilmiö on monisyinen, joten ratkaisuja täytyy etsiä monesta näkökulmasta myös työpaikoilla. Tarvitaan hyvinvointia lisääviä ja työkyvyn ongelmia ennaltaehkäiseviä toimia, jotka huomioivat sekä mielenterveyttä vahvistavat ja haastavat tekijät työssä.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy kehittymään, muuttumaan ja työskentelemään tuottavasti. Esihenkilöiden ja johtajien tehtävänä on varmistaa, että työ on tekijänsä näköinen ja kokoinen ja että työyhteisön arki sujuu.

Hyvinvointia tukeva johtaminen on tekoja ja tietoinen valinta. Onko yhteiselle keskustelulle riittävästi aikaa ja tilaa? Onko vastavuoroista joustoa ja luottamusta? Entä mahdollisuuksia osallistaa työntekijöitä ideointiin ja päätöksentekoon? Osataanko työn pulmia ratkoa ennen kuin niistä tulee isompia ongelmia?

Mielenterveyden työkalupakki ja työkyvyn digiopas johtamisen tueksi

Mielenterveyttä edistävän johtamisen tueksi on saatavilla digitaalisia välineitä, joita kannattaa kokeilla ja hyödyntää työpaikan arjessa. Parhaimmillaan työkalujen avulla voi lisätä työpaikan kykyä vahvistaa mielen hyvinvointia ja reagoida ongelmatilanteisiin. Pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin huomioiminen parantaa myös tuottavuutta.

Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa näkökulmia ja ratkaisuja mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen.

Osa työkalupakin työkaluista tukee tilannekuvan muodostamisessa, osa tarjoaa laajemman mallin. Työkaluista löytyy apua esimerkiksi esihenkilötyön kehittämiseen, aivotyön kuormitustekijöiden kartoittamiseen, työterveysyhteistyön kehittämiseen, oman työhyvinvoinnin tilannekuvan muodostamiseen ja organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin.

Mielenterveyden työkalut ovat osa tulevaa työkyvyn digiopasta, joka julkaistaan keväällä 2024.

Työterveyslaitos on mukana DVV:n Työkyvyn digiopas työnantajille -hankkeessa, jossa rakennetaan työkykyä tukevia sähköisiä palveluita ja työkaluja yhteen kokoava opas. Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hanke kuuluu samaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä rahoitettavaan Mielenterveys ja työkyky -rahoituskokonaisuuteen Työkyvyn digiopas -hankkeen kanssa. Hankkeiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä.

Opasta rakennetaan asiakasymmärryksen avulla

2023-11-24T12:20:44Z

Tämä kirjoitus liittyy DVV:llä käynnissä olevaan projektiin, jossa tuotetaan yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa Työkyvyn digiopasta työnantajille Suomi.fi-verkkopalveluun. Projekti on osa Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Polkaisimme projektin käyntiin toukokuun 2023 puolivälissä eri sidosryhmille järjestetyllä infolla, jossa kävimme läpi projektin taustoja ja toteutusmallia. Projektin taustana toimii esiselvitys, jossa kartoitettiin ja muotoiltiin tarve työkyvyn digioppaalle, alustava näkemys mahdollisista kohderyhmistä sekä saatavilla olevista palveluista. Esiselvityksen tutkimustulokset toimivat myös pohjana projektin alkuun toteutetulle asiakasymmärryksen syventämiselle.

Esiselvityksessä tunnistettiin muun muassa seuraavia haasteita:

Tietoa työkyvyn teemoista on olemassa paljon, mutta se on hajallaan.
Työpaikoille suunnattua koottua ohjeistoa tai koontia tärkeimmistä palveluista ei ole.
Työn muutos aiheuttaa haasteita johtamiseen.
Arjessa on vaikea arvioida, millainen ratkaisu sopisi eri tilanteisiin ja hyvät toimintatavat jäävät hyödyntämättä.
Tarvitaan tietoa, miten mielenterveyttä ja jaksamista voidaan tukea työpaikalla.
Kaikilla käyttäjillä ei ole aikaa kouluttautua tai perehtyä työn ohella.
Asiakasymmärryksen syventämisessä merkittävässä roolissa oli organisaatiorajat ylittävä sisältöverkosto ja siihen kuuluvat asiantuntijatahot. Verkoston ja esiselvityksen avulla hahmotimme nykytilaa ja tarpeita, alustavaa näkemystä tulevan oppaan kohderyhmistä sekä sisällön teemoista. Kohderyhmien tarkentumisen jälkeen todensimme kerättyä tietoa myös loppukäyttäjähaastatteluiden avulla.

Arjen työn tukeminen tärkeää

Haastatteluissa selvisi, että tiedon ja tuen tarpeet kohdistuvat erityisesti arjen työn tukemiseen ja työkykyyn liittyen tietoa haetaan erityisesti tilanteissa, joissa uusia työkykyyn liittyviä haasteita ilmenee. Aiheeseen liittyvät työpaikan toimintamallit ja niiden suunnittelu nostettiin esiin myös keskeisenä asiana.

Oppaan olisi hyvä vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Miten tukea työntekijöiden jaksamista, hyvinvointia, osaamista ja suoriutumista työpaikalla?
Miten tunnistaa työntekijän työkyvyn haasteita ja reagoida työntekijän työkyvyn muutoksiin?
Miten kehittää hyviä toimintatapoja omassa organisaatiossa?
Miten noudattaa työpaikan lakisääteisiä velvoitteita?
Kerätyn tiedon pohjalta muodostimme myös näkemyksen oppaan lähestymistavasta. Oppaan rakenteen tulee olla käytännönläheinen ja konkreettinen. Kohderyhmät huomioon ottaen on tärkeää, että opas toimisi helposti haltuun otettavana työkalupakkina arjen työhön ja kannustaisi myös työn suunnitelmallisuuteen korostaen ennaltaehkäisevää näkökulmaa työhyvinvoinnin ylläpitoon.

Pienet organisaatiot ovat haavoittuvimmassa asemassa

Asiakasymmärryksen keruun pohjalta havaitsimme, että organisaation koko on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa työpaikan haasteisiin ja tarpeisiin. Pienet organisaatiot ovat haavoittuvimmassa asemassa, sillä organisaation työkyvyn tietotaso voi olla alhainen, sisäiset resurssit rajatut ja heille on kohdistettu vähemmän tukea ja palveluja.

Oppaasta hyötyisivät siis eniten työpaikat, joilla ei ole organisaation sisäisiä, nimettyjä työkykyosaajia, jolloin työkyvyn tukeminen, johtaminen ja edistäminen ovat organisaation työnantajan, johdon ja esihenkilöiden vastuulla. Kuvatun kaltaisessa tilanteessa henkilövastuussa olevat yrittäjät ja pienempien organisaatioiden johtajat kehittävät työkykyyn liittyviä toimintamalleja oman työnsä ohessa. Yrittäjät ja pienempien organisaatioiden johtajat edustavat myös työnantajaa, joten he vastaavat lakisääteisten työnantajavelvoitteiden toteutumisesta.

Projektissa on tällä hetkellä työn alla oppaan rakenteen muodostaminen sekä soveltuvien palveluiden linkittäminen eri teemoihin. Oppaan ensimmäisen version konkreettinen työstäminen on myös aloitettu. Työkyvyn digiopasta toteutetaan DVV:n sisältöyhteistyömallilla.

Lue lisää sisältöyhteistyömallista

Digituen kehittämisen ja verkostotyön sanasto antaa digitukijoille yhteisen kielen

2023-01-25T09:33:39Z

Myös digituen kehittämisessä ja verkostotyössä on tunnistettu verkkovälitteisen viestinnän lisääntyminen. Haasteena on kuitenkin ollut, että emme ole puhuneet asioista samoilla termeillä. Jos kehitämme yhdessä, meidän pitää ensin pystyä keskustelemaan asioista yhdessä, ymmärrettävällä kielellä. Tämän takia Digi- ja väestötietoviraston Digituki-tiimi kartoitti ja määritteli aiheeseen liittyviä termejä: syntyi Digituen kehittämisen ja verkostotyön sanasto.

Yksin sanastotyötä ei voi tehdä, vaan se vaatii yhteistyötä. Mukana sanaston tekemisessä olikin järjestöjä, viranomaisia, kuntatoimijoita, kirjastoja ja tavallisia kansalaisia, jotka antavat digitukea arjessaan. Isolla porukalla pystyimme jakamaan ja hyödyntämään toistemme osaamista, tietotaitoa ja verkostoja. Näin oli mahdollista myös neuvotella sanojen merkityksistä ja löytää yhteisiä määritelmiä.

Yhteisen ymmärryksen lisäksi termien määrittelyssä tärkeää on selkeys. Vaikka tekstin sisältö olisi kuinka mainiota tahansa, se voi hautautua epäselvien virkkeiden ja sanavalintojen alle. Siksi sanastoa oli viimeistelemässä myös kielenhuollon asiantuntija. Halusimme määritellä sanoja munkkilatinan ja siansaksan sijaan selkeällä suomen kielellä, ilman lyhenteitä tai englannista kömpelösti käännettyjä käsitteitä. Ja tämä periaatehan on myös digituessa tärkeää – auttaa arkisissa asioissa mahdollisimman yksinkertaisesti ja käytännönläheisesti.

Digitalisaatioon liittyviä sanastoja on tehty ja tullaan vielä varmasti tekemään. Työssämme keskityimme nimenomaan digituen kehittämisen ja verkostotyön käsitteisiin. Sanasto tulee kasvamaan ja päivittymään jatkossa, mutta nyt lähdimme liikkeelle pienin askelin. Tavoitteenamme oli ylipäätään tunnistaa ja tunnustaa, että käyttämämme kieli on aivan liian usein vaikeaselkoista ja aiheuttaa turhaa päänvaivaa.

Digitalisaatio

toimintakulttuurin muutos, jossa tieto- ja viestintätekniikan digitaaliset laitteet sekä palvelut lisääntyvät arjen kaikissa eri toiminnoissa.” (Lähde: sanastot.suomi.fi)

Kiitämme kaikkia sanastotyöhön jo osallistuneita! Pidetään selkeä kieli lähtökohtana jatkossakin, koska se jos jokin kutsuu mukaan.

Tutustu Digituen kehittämisen ja verkostotyön sanastoon Suomi.fi-sanastossa

Piia Niilola ja Heta Aho

Molemmat kirjoittajat työskentelevät Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Piia Niilola on erityisasiantuntija Digituki-tiimissä ja Heta Aho DVV:n kielenhuoltaja.

Digivihreä kestävyyssiirtymä on Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi

2022-12-21T09:03:57Z

Kaksoissiirtymä eli vihreä digitaalinen siirtymä on tunnistettu keskeiseksi vuosikymmentä muuttavaksi asiaksi niin EU:ssa, EU:n ja Suomen Digikompassissa, Suomen ICT-sektorin ilmasto- ja ympäristöstrategiassa kuin Digihumaus-raportissakin. Digivihreä siirtymä tarkoittaa digitaalista kehitystä, joka huomioi kestävän kehityksen ja ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Hiilijalanjäljen lisäksi tarkasteluun tulee myös digitaalisten ja datapalveluiden hiilikädenjälki.

Digitalisaatio ei ole aineetonta. Ympäristön ja ilmaston näkökulmasta digitalisaatiolle ladataan kovia odotuksia, kuten digitalisaatiolle muutenkin: tehokkuutta, säästöjä, kilpailukykyä, paperin vähentymistä ja paperinpyörittämisen vähenemistä, liikuttamisen tarpeen vähenemistä ja älykkäämpää liikkumista sekä parempaa resurssien kohdistamista ja siten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Toisaalta digitalisaatio vaatii tietoliikenneyhteyksiä, datakeskuksia ja laitteita, jotka kuluttavat luonnonvaroja ja energiaa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lajikatoa. Kokonaisuuteen vaikuttavat kaikki energiamuodoista konesalien hukkalämpöön, datataloudesta kaivosteollisuuteen, älypuhelimista verkkoihin, ja kaikkea julkisista palveluista kissavideoihin, joita muuten katsotaan aina vain paremmilta laitteilta ja nopeammilla yhteyksillä ja todella paljon.

Mutta ilman digitalisaatiota ei ilmastonmuutostakaan torpata. Tästä olivat samaa mieltä Sujuva Suomi -keskustelun vieraana olleet liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, Sitran vanhempi neuvonantaja Mari Pantsar ja Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari. DVV:ssäkin tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien perusteella yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo.

Voiko rajapinnan takana olla ruoho siis vihreämpää? Haasteita ja esteitä on: luonnonvarojen ylikulutus ja riippuvuus raaka-aineista ja niiden toistaiseksi puutteellinen kierto. Keskustelu ja toimenpiteet luontokadosta tulevat ilmastokeskustelua jäljessä. Toimintaympäristö on vaikea ja kokonaisturvallisuuteen vaikuttavat myös riippuvuudet muista maista, kuten teknologian osalta.

Suomi on täynnä kaksoissiirtymän menestystarinoita mm. kiertotaloudesta, akkuteollisuudesta ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä. Digivihreän siirtymän vauhdittamiseksi keskustelijoiden mukaan tarvitaankin investointeja, niin yksityisellä kuin julkisellakin, jotta Suomella on myös tulevaisuudessa osaamista, yhteistyötä yli sektorirajojen ja luotettava innovaatioympäristö. Korkea yhteiskunnallinen luottamus ja demokraattisuus ovat näidenkin siirtymien puitteissa valttikortteja teknologiakilpailussa.

Ehkä pitäisikin puhua myös digivihreästä kestävyyssiirtymästä. Timo Harakan mukaan sujuvat digitaaliset palvelut ovat itseisarvo, joka takaa mm. osallisuutta, kansalaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kestävän digitalisaation osalta ministeri Harakka myös nosti esiin, kuinka Suomen ennen vanhanaikaiseltakin vaikuttanut järjestelmä on osoittanut voimansa, myös digitaalisessa ja virtuaalisessa varautumisessa. 1990-luvulta asti on varauduttu mm. siihen, että pahantahtoinen ulkovaltio haluaisi vaikuttaa verkkoihimme. Turvallisten ja puhtaiden verkkojen varaan on rakennettu sään ja vihanpidon kestäviä menettelyjä ja niiden päälle maailman parhaita digi- ja datapalveluja. Mari Pantsar nosti esiin, että kun puhutaan digitalisaation edistämisestä, ei aina muisteta puhua tavoitteista niiden takana eli millaista on sujuvampi ja osallisempi arki.

Mari Pantsar nosti esiin myös visioiden merkityksen kestävän yhteiskunnan osalta. Keskustelussa vieraat visioivat, miltä hiilineutraali, kiertotalouden ja digitaalinen Suomi vuonna 2035 näyttää. 2035 on kuitenkin välietappi Suomelle, EU:lle ja maailmalle, jossa Suomi voi näytellä kokoaan suurempaa roolia. Tarvitaan myös digitaalista ympäristönsuojelua, joka koskee niin digitaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia kuin kestävästi rakennettua digitaalista ympäristöä. Sujuva Suomi -keskustelu ”Vihreän digitaalisen siirtymän tulevaisuus – Onko rajapinnan takana ruoho vihreämpää?” ja aiemmat tilaisuudet ovat katsottavissa osoitteesta dvv.fi/webinaarit. Vierailtamme kysyttiin keskustelussa, mitä kirjoja he suosittelevat ympäristöön ja digitalisaatioon liittyen. Tässä vieraidemme kirjavinkit käteväksi joululahjalistaksi koottuna.

Hyvää joulunaikaa ja vuotta 2023! Muistakaa myös kirjautua ulos!

Kolme kirjaa ympäristöstä ja digitalisaatiosta:

Timo Harakka

Viktor Mayer-Schönberger (2022): Access Rules. Freeing Data from Big Tech for a Better Future.
”Mayer-Schönbergerin ajatukset big datasta olivat merkittäviä kymmenen vuotta sitten ja ovat sitä edelleen, kun hän nyt kriittisemmin suhtautuu siihen, miten suuret korporaatiot omivat dataa.”

Mari Pantsar

Esa Saarinen (2022): E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta
”Kirjan ydinviesti on se, miten me ihmiset voimme vahvistaa toisia ihmisiä ja saada hyviä tekoja esiin. Vihreässä digitaalisessa siirtymässäkin tarvitaan pieniä tekoja, joita kannattaa pitää esillä.”

Janne Viskari

Richard Powers (2021): Ikipuut
”Kirja on kattava käsittely maailman tilasta puiden ja luonnon kautta.”

Anthony Doerr (2022): Taivaanrannan taa
”Hyvä kirja, joka kertoo tarinoista ja unelmoinnista ja jolla on pieni liittymäpinta vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Sitä ei voi kuitenkaan paljastaa, kertomatta juonta. Lukekaa se!”

Maahanmuuton sujuvoittaminen edellyttää myös muutoksia lainsäädäntöön

2022-12-30T13:02:15Z

Helsingin Sanomien uutisoiman (HS 10.12.2022) mongolialaisen sairaanhoitajan kohtelu oleskelulupa-asiassa nosti yleiseen keskusteluun työperäisen maahanmuuton haasteita ja sujuvoittamiskohteita. Hätäisimmät vaativat ”Migrin räjäyttämistä” ja kritiikkiä sai myös Digi- ja väestötietoviraston myöntämän kotikuntaoikeuden ja perhesuhteiden rekisteröinti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ongelmat siinä mekanismissa, jonka perusteella viranomaiset toimivat, nimittäin lainsäädäntö.

Suomessa on tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna erinomaisen hyvä työllisyysaste (73,8 %, Tilastokeskus, syyskuu 2022), mutta monella alalla on samaan aikaan työvoimapula. Joka vuosi jää syntymättä kymmeniä tuhansia uusia työsuhteita. Tilanne uhkaa myös maamme talouden kasvunäkymiä, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.

Kilpailemme globaaleilla markkinoilla yhdessä muiden valtioiden kanssa ja meidän tulee edesauttaa omaa pärjäämistämme luomalla maahantulon eri vaiheisiin selkeät ja sujuvat käytännöt. Kyse on paitsi työhöntulijan, myös hänen perheensä, sujuvasta asettautumisesta Suomeen. Kaikki tämä tarkoittaa koko perheen ripeää ja mielellään samanaikaista rekisteröintiä, jotta he voivat edetä eteenpäin.

Työperäisen maahanmuuton sujuvuuden kannalta keskeinen ongelma on se, että voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan henkilö ei voi saada henkilötunnusta ennen kuin hän on saanut oleskeluluvan. Kuitenkin henkilötunnusta tarvitaan käytännössä monen asian hoitamiseen ja tulijan kannalta sujuvuutta on juuri se, miten asiat Suomessa hoituvat: miten saan pankkitilin, miten lapset ilmoitetaan kouluun tai miten puoliso voi ilmoittautua työnhakijaksi.

Tämän ongelman poistamiseksi olemme kuluneen vuoden aikana työskennelleet Digi- ja väestötietovirastossa. Yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa olemme valmistelemassa digitaalisen henkilöllisyyden uudistusta. Sen yhtenä osana on ulkomaalaisen asiointiväline. Se on ulkomaalaisille suunnattu ratkaisu, jolla henkilö voi todistaa henkilöllisyytensä sähköisessä asioinnissa. Hallituksen esitykset henkilötunnuksen etärekisteröinnistä sekä ulkomaalaisten tunnistusvälineestä on annettu syksyllä eduskunnalle ja toteutuessaan ne sujuvoittaisivat huomattavasti työperäistä maahanmuuttoa.

Tämän jälkeenkin jää lainsäädäntöön vielä kehittämisvaraa. Tällä hetkellä maahanmuuttoon liittyvät viranomaiset joutuvat toimimaan omissa siiloissaan, koska sirpaleinen lainsäädäntö pakottaa siihen. Maahanmuuttajat sen sijaan eivät tietenkään näe järkeä siinä, että Suomessa eri viranomaiset pyytävät heiltä eri luukuilla samoja asiakirjoja, joita he ovat jo moneen kertaan aiemmin esittäneet. Ellei laki esimerkiksi vaatisi, että juuri Digi- ja väestötietoviraston tulee kotikuntaa myöntäessään tai perhesuhteita rekisteröidessään tarkistaa tarvittavat tiedot alkuperäisistä asiakirjoista (ovat siis myös aina paperisia), voisimme luottaa siihen, että toinen viranomainen on samat asiakirjat jo kertaalleen asianmukaisesti tarkastanut. Mikään ei myöskään estäisi, että esimerkiksi Migri voisi tehdä Digi- ja väestötietoviraston lukuun joitakin väestörekisterimerkintöjä samalla, kun he hoitavat maahanmuuttajan lupa-asioita.

Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 16.12.2022) Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela nosti esiin huomionarvoisen seikan: kun sujuvien prosessien verrokiksi usein nostetaan automaattinen veroehdotus, unohtuu että ihmisten käsittely on erilaista kuin eurojen käsittely. Esimerkiksi kotikuntalaki edellyttää, että tilapäisen oleskeluluvan haltijoilta vaaditaan ” ”ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva vähintään yhden vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa”. Lisäksi laki edellyttää, että henkilöllä on ”tarkoitus olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan.” Laki siis sanoo hyvin selväsanaisesti, että viranomaisen on selvitettävä, onko hakijalla tarkoitus jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan. Tuleva automaattisen päätöksenteon sääntely puolestaan kieltää muun kuin sääntöpohjaisen automatiikan. Tästä seuraa, että vaikka Verohallinto antaisi käyttöömme ilmaiseksi ohjelmistorobottinsa, emme sitä voisi käyttää.

Tällä hallituskaudella luotu työperäisen maahanmuuton pikakaista toimii erinomaisen hyvin. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, pikakaistan läpi solahtaa nopeasti ja myös tulijat ovat tyytyväisiä. Keskeinen tekijä pikakaistan toimivuudessa on kuitenkin se, että virkatyötä on priorisoitu juuri siihen. Sen hintana on luonnollisesti käsittelyjonojen kasvu jossakin muussa palvelussa. Seuraavaksi tulisikin kääntää katse kunnolla ongelmien juurisyyhyn. Se on ajastaan jälkeen jäänyt lainsäädäntö.

Timo Salovaara, ylijohtaja, Digi- ja väestötietovirasto

Suomi.fi täytti 20 vuotta – Mitä tulevaisuustyön trendit ja skenaariot lupaavat kolmikymppiselle?

2022-12-13T12:00:08Z

Suomi.fi täytti 20 vuotta 4.4.2022. Juhlavuoden kunniaksi julkaisimme sivuillamme Suomi.fi-palveluiden historian. Historia avaa verkkopalvelun ja yhteisten sähköisen asioinnin tukipalveluiden monipolvisia vaiheita Kansalaisen käsikirjasta Kansalaisen Asiointitiliin ja Kansallisesta palveluarkkitehtuuriohjelmasta (KaPA) Laatutyökaluihin ja avustettuun sähköiseen valtuuttamiseen.

Suomi.fi on nimenä tuttu jo yli 90 prosentille suomalaisista (tunnettuustutkimus 2022). Aikoinaan portaalina aloittanut Suomi.fi on nykyään jo 11 palvelun muodostama sähköisen asioinnin tukipalveluiden kokonaisuus , joiden asiointimäärät huitelevat vuosittain kymmenissä tai sadoissa miljoonissa.

Suomi.fi-palvelut kiinnostavat myös kansainvälisesti. Palveluihimme käy tutustumassa digipalveluista vastaavia ja niitä kehittäviä virkamiehiä, poliitikkoja sekä yritysten ja kansainvälisten järjestöjen edustajia ympäri maailman. Useimmille vierailijoille suurin ihmetyksen aihe on kuitenkin edelleen 51-vuotias reaaliaikainen väestötietojärjestelmämme. Monissa maissa väestökirjanpitoa tehdään edelleen keräämällä tiedot ovelta ovelle -menetelmällä.

Väestötietojärjestelmämme mahdollistaa paitsi yhteiset Suomi.fi-palvelut myös vaalien helpon järjestämisen ja laajat toimivat julkiset digitaaliset asiointipalvelut. Tiedot liikkuvat helposti viranomaisten, yksityisten toimijoiden ja jopa eri maiden välillä Suomi.fi-palveluväylän avulla.
Nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, miltä Suomi.fi näyttää kolmekymppisenä vuonna 2032. Tulevaisuustyössä tunnistamamme trendit ja skenaariot avaavat mahdollisia kehityskulkuja, joihin Suomi.fi-palvelut voivat osaltaan vaikuttaa.

Miltä näyttää Suomi(.fi) vuonna 2032?

Kansalaiset käyttävät sujuvia tilannelähtöisiä, automatisoituja asiointipalveluja ensisijaisesti digitaalisten käyttöliittymien avulla. Henkilökohtaista asiointia tarvitseville on tarjolla monipuolisia henkilökohtaisia ja kustannustehokkaita palveluita.

Puhekäyttöliittymät ovat yleistyneet. Käyttäjä saa palvelua haluamallaan kielellä automaattikäännösten avulla.

Julkis-, yksityis- ja kolmannen sektorin palvelut muodostavat eheitä tilannelähtöisiä palveluita, jotka on kehitetty yhdessä. Esimerkkejä ovat mm. lapsen saamiseen, läheisen kuolemaan tai yrityksen perustamiseen liittyvät palvelukokonaisuudet.

Palveluiden taustalla semanttisesti yhteensopivat tiedot liikkuvat viranomaisten, kolmannen sektorin ja yritysten kesken automaattisesti. Kansalaiset hallinnoivat omia tietojaan ja niiden luovuttamista kolmansien osapuolien käyttöön. Julkisia palveluja on tarjolla laajasti EU-maiden kesken.
Osaa nykyisistä Suomi.fi-palveluista ei ole enää tai ne ovat muuttuneet radikaalisti. Uudet Suomi.fi-palvelut tukevat yhteiskunnan digitalisaatiota. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi äänikäyttöliittymiin tai suostumusten hallintaan liittyvät ratkaisut.

Suomi.fi elää ja hengittää – pitkälti rajapintapalveluina.

Digitaalisten palveluiden kehitystä 2020-luvulla ohjaa niin julkisen hallinnon yhteinen strategia kuin Suomen digitaalinen kompassi, jotka luovat strategisen kehyksen digitalisaation edistämiselle yli hallituskausien ja hallinnon rajojen.

Se, kuinka oikeassa tai väärässä tulevaisuudenkuva on, riippuu pitkälti siitä missä haluamme olla kymmenen vuoden päästä. Olen kohtalaisen varma, että Suomi.fi on tavalla tai toisella olemassa myös vuonna 2032.

Samalla tänä vuonna julkaistu historiikkimme on täydentynyt uusilla palveluilla, innovaatioilla ja onnistumisilla sekä kansalaisten elämää helpottavilla uusilla palveluilla ja ominaisuuksilla.
Onnea vielä kerran Suomi.fi! Onnea myös kaikille teille 20 vuoden aikana Suomi.fi-palveluiden kehittämiseen osallistuneille sekä ennen kaikkea Suomi.fi-palveluita käyttäville asiakkaillemme!

Jani Ruuskanen toimii johtavana erityisasiantuntijana Digi- ja väestötietovirastossa ja on ollut keskeinen henkilö Suomi.fi-palveluiden kehittämisessä.

Suomi.fi vuonna 2022:

Suomi.fi-palveluista suosituimpia ovat Tunnistus (200 miljoonaa asiointitapahtumaa vuonna 2021) ja Valtuudet (yli 30 miljoonaa käyttäjien tekemää sähköistä valtakirjaa vuodesta 2017 lähtien).
Maksut-palvelun kautta välitettiin vuonna 2021 yli 8 miljoonaa maksutapahtumaa.
Viestit-palvelulla on jo noin miljoona suomalaisia käyttäjää, jotka vastaanottavat vain sähköistä postia julkiselta hallinnolta.
Palvelutietovaranto (PTV) toimii keskitettynä, täysin avoimena tietovarantona palveluista ja asiointikanavista ja mahdollistaa erilaisia uusia innovaatioita.
Kartat-palvelun avulla palvelutietovarannon tiedot saa myös upotettua valmiisiin karttaliittymiin vaikkapa alueen omille verkkosivuille.
Keväällä 2022 lanseerasimme Laatutyökalut, joiden avulla palveluiden laadun itsearviointi ja asiakaspalautteen ja käyttöastetietojen kerääminen on entistä helpompaa.
Uusimpana ominaisuutena avasimme avustetun valtuuksien luomisen henkilöille, joilla ei ole vahvan sähköisen tunnistautumisen välineitä ja jota kehitimme ja kokeilimme jo aiemmin Kainuun Soten kanssa. Kainuun malli on laajennettavissa kaikille hyvinvointialueille.

Osäkerhet och pinsamhet hindrar vår inlärning

2022-12-02T08:58:32Z

Finländarnas digitala kompetens har redan under en längre tid varit i toppklass också i internationell jämförelse. Grattis till oss! Hur redo vi är att tillämpa vår kunskap och utveckla den är däremot enligt våra observationer viktigare än den befintliga digitala kompetensen. Trots att detta egentligen inte uppmäts i DESI-indexet, är det en faktor som gör att vi plötsligt och oväntat kan skuffas ner från det digitala kunnandets vågkam. Därför påstår jag att detta är precis vad vi nu borde koncentrera oss på.

I år har vi undersökt finländarnas digitala kompetens och vad som får människor att lära sig nya digitala färdigheter. Forskningsresultaten har publicerats i Rapporten om digital kompetens, som granskar medborgarnas, företagens och samfundens digitalisering samt upplevelser kring digitalisering och digital kompetens. En av våra viktigaste iakttagelser är enligt min åsikt att vi inte kommer att hänga med i utvecklingen utan förmågan att lära oss nya saker. Samtidigt har vi däremot märkt att det sällan hänger enbart på individen själv om man lär sig nya saker.

Digitalt mod är summan av miljön, människan och maskinerna

Som en del av undersökningen intervjuade vi personer som berättade att de inte riktigt gillar digitalisering och inte heller är bra på att använda digitala apparater. Somliga av intervjuade sade rakt ut att "jag har nu bara en sån här dålig inställning till det här". När intervjuerna framskred kom det däremot fram att personen i själva verket var van vid att använda digitala tjänster. Att ladda ner en bussbiljett till telefonen ansågs bara inte handla om digitalisering - istället ansågs det vara någonting vardagligt.

Var kommer då den "dåliga inställningen" ifrån? I bakgrunden låg det ofta upplevelser av misslyckanden, något som kunde ha skett för tiotals år sedan. En person hade inte varit bra i matematik under skoltiden, en annan ansåg att det var hens eget attitydproblem som gjorde att apparaterna på jobbet bara fördröjde arbetet. Ibland var det försöket att undvika fel som gjorde att man inte lärde sig nya färdigheter. Man ville heller inte nödvändigtvis be om hjälp, eftersom det om något hade känts pinsamt.

Det var inte heller alltid enkelt att gestalta skillnaderna mellan de egna färdigheterna och exempelvis bristerna i den digitala tjänsten. Var och en av oss har säkert stött på katastrofal digital logik som drar undan mattan för en och får blodtrycket att stiga på den vanaste av digitala användare. Om det är fråga om en första dejt med digitaliseringen är det mycket sannolikt att förhållandet inte blir långlivat.

Alla kan hjälpa till

Vad kan vi då göra? Vi kan i varje fall vara uppmuntrande, hjälpa till och visa förståelse. Största delen av finländarna motiveras av den nytta digitaliseringen ger oss i vardagen. Dessa personer är också sådana som vanligtvis behöver hjälp och stöd när de övar på nya färdigheter. Här kan vi alla dra vårt eget strå till stacken på ett uppmuntrande och tryggt sätt.

Ibland handlar det om små saker. Det kan betyda att du i omklädningsrummet efter barnets gymnastiklektion visar för en medförälder hur man tar i bruk gmail och uppmuntrar föräldern till att be om hjälp om något är oklart. Eller att du tillsammans med en kompis funderar ifall ett textmeddelande verkligen är från Posti, eller ifall det är frågan om nätfiske. Och att du också accepterar också dem som valt att stå utanför digitaliseringen.

Jag är själv ingen expert på någon gren, men jag hoppas att ni som avslutning kan uthärda en något klumpig metafor: Det behövs alltid toppspelare, men när allt kommer omkring är digitaliseringen av samhället ändå en lagsport.

Henriikka Eloluoto

Henriikka Eloluoto arbetar vid Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata med att utveckla det digitala stödet.

Epävarmuus ja nolous estävät meitä oppimasta

2022-12-02T08:51:23Z

Suomalaisten digiosaaminen on ollut kansainvälisestikin vertailtuna jo pidemmän aikaa huippuluokkaa. Onnea meille! Havaintojemme mukaan olemassa olevia digitaitoja tärkeämpää on kuitenkin se, kuinka valmiita olemme soveltamaan osaamistamme ja kehittämään sitä. Vaikka tätä ei varsinaisesti DESI-indeksissä mitata, on se tekijä, joka voi yhtäkkiä ja yllättäen keikauttaa meidät pois digiosaamisen aallonharjalta. Siksi väitän, että juuri tähän meidän tulisi nyt keskittyä.

Olemme tänä vuonna tutkineet suomalaisten digiosaamista ja sitä, mikä saa ihmiset opettelemaan uusia digitaitoja. Tutkimustulokset on julkaistu osana Digitaitoraporttia, joka tarkistelee kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen digitalisoitumista sekä digitalisaatioon ja digiosaamiseen liittyviä kokemuksia. Yksi tärkeimmistä havainnoistamme on mielestäni se, että ilman kykyä oppia uutta, me emme tule pysymään kehityksessä mukana. Samaan aikaan olemme kuitenkin huomanneet, että uuden oppiminen on harvoin kiinni pelkästään yksilöstä.

Digirohkeus on ympäristön, ihmisen ja laitteiden summa

Osana tutkimusta haastattelimme henkilöitä, jotka kertoivat, että eivät oikein pidä digistä, eivätkä ole digilaitteiden kanssa hyviä. Jotkut haastateltavat sanoivat ihan suoraan, että "mulla nyt vain on tällainen huono asenne tähän". Haastatteluiden edetessä kuitenkin selvisi, että itse asiassa henkilö olikin varsin tottunut digin käyttäjä, esimerkiksi bussilippujen lataamista puhelimeen ei vain pidetty diginä – kyse oli tavallisesta arjen asiasta.

Mistä "huono asenne" sitten kumpuaa? Monesti taustalla oli epäonnistumisen kokemuksia, jotka saattoivat olla peräisin kymmenien vuosien takaa. Yksi ei ollut kouluaikana ollut hyvä matematiikassa, toinen piti omana asenneongelmanaan sitä, että työpaikalla käytössä olleet laitteet hidastivat työntekoa. Toisinaan virheiden välttäminen esti uusien taitojen opettelun. Ja apua, sitä ei välttämättä haluttu kysyä, koska se se vasta noloa olisikin ollut.

Omien taitojen ja esimerkiksi digitaalisen palvelun puutteiden eroja ei aina osattu hahmottaa. Jokainen meistä on varmasti törmännyt maton alta vetäviin digilogiikkakatastrofeihin, jotka saavat etevänkin käyttäjän otsasuonen pullottamaan. Jos kyse on ensitreffeistä digin kanssa, on varsin todennäköistä ettei se suhde kestä alkua pidemmälle.

Jokainen voi auttaa

Mitä me voimme sitten tehdä? Ainakin olla rohkaisevia, auttaa ja ymmärtää. Valtaosaa suomalaisista motivoi digin käytössä se hyöty, jonka siitä arjessa saa. Nämä henkilöt ovat myös sellaisia, jotka tyypillisesti kaipaavat apua ja tukea uusia taitoja harjoitellessaan. Tässä me jokainen voimme kantaa oman kortemme kekoon, kannustavasti ja turvallisesti.

Joskus kyse on pienistä asioista. Siitä, että lasten temppujumpan pukukopissa näytät kanssavanhemmalle, miten gmailin saa käyttöön ja rohkaiset kysymään apua, jos tuntuu epävarmalta. Tai se, että ihmettelet yhdessä kaverin kanssa sitä, että onko puhelimeen tullut tekstiviesti oikeasti Postilta vai onko kyse tietojenkalastelusta. Ja se, että hyväksyt myös heidät, jotka vapaaehtoisesti ovat valinneet olla digin ulkopuolella.

En ole itse minkään lajin osaaja, mutta suvaitsenette tähän loppuun vielä kömpelön vertauskuvan: Huippupelaajia tarvitaan aina, mutta loppujen lopuksi yhteiskunnan digitalisaatiossa on kyse joukkuelajista.

Henriikka Eloluoto

Henriikka Eloluoto työskentelee Digi- ja väestötietovirastossa Digituen kehittämisen tehtävissä.

Kompetensprofiler hjälper digistödjaren att utveckla sin kompetens

2022-11-16T08:24:43Z

Digitalt stöd innebär att möta, lyssna på och handleda människor. För att kunna handleda sina kunder är det också bra om den digistödjaren känner till de etiska anvisningarna för digitalt stöd, samt behärskar grunderna i digitala färdigheter. Detta är kompetens som är gemensam för alla digistödjare. Vid Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har vi satsat på att utveckla och identifiera denna gemensamma kompetens genom att producera utbildningar och kompetensmärken samt annat material som stöder kompetensen.

Utöver den kompetens som är gemensam för alla digistödjare behövs kompetensutveckling som riktas till digistödjare som arbetar med olika uppgifter. Digistödjare arbetar bland annat i bibliotek, statliga ämbetsverk, organisationer, företag och andra organisationer med mycket olika uppgifter och med olika slags klienter. Detta innebär att de digistödjarna också behöver olika slags kompetens. För att identifiera och utveckla denna riktade kompetens började vi utreda hurdana situationer de digistödjarna möter och hurdan kompetens som behövs i det digitala stödet.

Vi fick med nästan hundra digistödjare från runtom i landet som arbetar i olika organisationer och med olika kundmålgrupper. Tillsammans med de digistödjarna sammanställde vi profiler om kunderna inom det digitala stödet. Vi gjorde upp en lista över typiska orsaker till att människor söker sig till digitalt stöd. Därefter gick vi djupare och funderade på vad det egentligen kan handla om. Förekommer det problem med att uträtta ärenden digitalt eller finns det problem med att använda enheter. När vi hittade dessa grundorsaker ökade vår förståelse för den kompetens som behövs inom det digitala stödet.

Det kan vara svårt att sätta ord på det egna behovet av hjälp eller stöd. När det kommer till digitalt stöd kan behovet i verkligheten vara något helt annat än det som kunden berättar att hen behöver hjälp med. Det är inte nödvändigtvis endast fråga om svårigheter att använda enheten, utan problemet kan vara en funktionsnedsättning som uppkommit till följd av en sjukdom eller skada, inställningen till användningen av digi på grund av tidigare dåliga erfarenheter eller att man inte känner till servicesystemet. Tack vare en djupare förståelse för kundens behov kunde vi identifiera kompetensbehoven hos digistödjare som arbetar med olika kundmålgrupper.

Detta arbete gav upphov till kompetensprofiler. De har producerats för alla digistödjare och med hjälp av dem kan organisationerna utveckla den utbildning och introduktion som de erbjuder sina anställda så att de bättre än tidigare motsvarar de digitala stödjarnas behov. Profilerna är nu klara att tas i bruk, men arbetet kommer att fortsätta. Digitaliseringen erbjuder en möjlighet till kontinuerligt lärande för såväl digistödjare som dem som behöver stöd. Den kompetens som är nödvändigast just nu kan vara föråldrad redan om några år. Därför fortsätter vi att utveckla tillsammans och arbeta för att vi i Finland ska ha digistödjare vars kompetens motsvarar de aktuella behoven hos dem som behöver digitalt stöd.

Kompetensprofilerna hjälper dem som ger digitalt stöd att uppfatta hurdant digitalt stöd olika kundgrupper vanligtvis kan behöva. Det gör det också lättare att utveckla den egna kompetensen.

Läs mer om kompetensprofilerna >>
(sidan är på finska, de svenskspråkiga sidorna publiceras senare år 2022)

Mirva Gullman

Mirva Gullman arbetar vid Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata för att utveckla digitalt stöd

Osaamisprofiilit auttavat digitukijaa kehittämään osaamistaan

2022-11-14T14:51:54Z

Digituki on ihmisten kohtaamista, kuuntelemista ja ohjaamista. Digitukijan on hyvä tuntea myös digituen eettinen ohjeistus sekä hallita digitaitojen perusteet kyetäkseen ohjaamaan asiakkaitaan. Nämä ovat kaikille digitukijoille yhteistä osaamista. Tämän yhteisen osaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen olemme Digi- ja väestötietovirastossa panostaneet tuottamalla koulutuksia ja osaamismerkkejä sekä muuta osaamista tukevaa materiaalia.

Kaikille digitukijoille yhteisen osaamisen lisäksi tarvitaan erilaisissa tehtävissä toimiville digitukijoille kohdennettua osaamisen kehittämistä. Digitukijat toimivat muun muassa kirjastoissa, valtion virastoissa, järjestöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa keskenään hyvin erilaisissa tehtävissä ja erilaisten asiakkaiden parissa. Tämä tarkoittaa sitä, että digitukijat myös tarvitsevat erilaista osaamista. Tämän kohdennetun osaamisen tunnistamista ja kehittämistä varten lähdimme selvittämään, millaisia tilanteita digitukijat kohtaavat ja minkälaista osaamista digituessa tarvitaan.

Saimme työhön mukaan lähes sata eri organisaatioissa ja asiakaskohderyhmien parissa toimivaa digitukijaa eri puolilta Suomea. Yhdessä digitukijoiden kanssa koostimme digituen asiakkaista profiileja. Listasimme tyypillisiä syitä sille, miksi ihmiset hakeutuvat digituen pariin. Tämän jälkeen sukelsimme pintaa syvemmälle pohtimaan mistä oikeasti saattaa olla kyse, jos digiasiointi tai laitteiden käyttö ei suju. Näiden juurisyiden löytyminen lisäsi ymmärrystämme digituessa tarvittavasta osaamisesta.
Omaa avun tai tuen tarvetta ei aina osata sanoittaa oikein. Myös digituen kohdalla tarve voi olla todellisuudessa jotain aivan muuta kuin se, mihin asiakas kertoo tarvitsevansa apua. Kyseessä ei välttämättä ole ainoastaan hankaluus laitteen käytössä vaan ongelmana voi olla sairauden tai vamman tuoma toimintarajoite, aiemmista huonoista kokemuksista johtuva suhtautuminen digin käyttöön tai se, ettei tunneta palvelujärjestelmää. Asiakkaan tarpeiden syvemmän ymmärryksen ansiosta pystyimme tunnistamaan eri asiakaskohderyhmien parissa toimivien digitukijoiden osaamistarpeita.

Tästä työstä syntyivät osaamisprofiilit. Ne on tuotettu kaikkien digitukijoiden käyttöön ja niiden avulla organisaatiot voivat kehittää työntekijöilleen tarjoamaansa koulutusta ja perehdytystä vastaamaan entistä paremmin digitukijoiden tarpeisiin. Profiilit ovat nyt valmiita otettavaksi käyttöön, mutta työ tulee jatkumaan. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen niin digitukijoille kuin tuen tarvitsijoillekin. Se osaaminen, joka on juuri nyt tarpeellisinta, voi olla jo muutaman vuoden kuluttua vanhentunutta. Siksi jatkamme yhteiskehittämistä ja työtä sen hyväksi, että meillä on Suomessa digitukijoita, joiden osaaminen vastaa digituen tarvitsijoiden sen hetkisiä tarpeita.

Osaamisprofiilit auttavat digituen antajia hahmottamaan, millaista digitukea eri asiakasryhmät tyypillisesti saattavat tarvita. Sen kautta myös oman osaamisen kehittäminen on helpompaa.

Lue lisää osaamisprofiileista >>

Mirva Gullman

Mirva Gullman työskentelee Digi- ja väestötietovirastossa Digituen kehittämisen tehtävissä.

Digiturvallisuuden uhkakuvien harjoittelu on investointi tulevaan

2022-11-01T10:53:23Z

Hybridivaikuttamista, palvelunestohyökkäyksiä ja kiristyshaittaohjelmia. Digiturvaympäristön muutos asettaa sekä tavalliset kansalaiset että organisaatiot uudenlaisen tilanteen eteen, jossa valppaus ja varautuminen korostuvat. Varautuminen on paitsi toimintamallien laatimista ja erilaisten sopimusten ajan tasalla pitämistä, myös häiriötilanteiden säännöllistä harjoittelua.

Digiturvaympäristö on muuttunut, ja meidän on kyettävä vastaamaan sen tuomiin haasteisiin ajantasaisesti. Olemme uudenlaisessa tilanteessa, jossa erilaiset hybridivaikuttamisen keinot ja palvelunestohyökkäykset luovat todellisen riskin yhteiskuntamme toimijoille.

Tänä vuonna viidettä kertaa toteutettava ja Suomen suurin digiturvaharjoitus, Taisto, pureutuu ajankohtaisten uhkien harjoitteluun. Kahtena viime vuonna sadat organisaatiot ovat harjoitelleet Taistossa etupäässä sisäisiä tilanteita esimerkiksi inhimillisten erehdysten aiheuttamien uhkien varalle. Nyt marraskuun Taisto-harjoituksessa on kuitenkin syytä suunnata katse ulospäin – ulkopuolelta tuleviin uhkiin.

Harjoittelu on investointi – niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta

Uhkiin pitää varautua, ja varautumisen kannalta olennaista on harjoittelu. Kun toimintamallit olisi laadittu, on niiden toimivuuden varmistaminen häiriötilannetta simuloivassa harjoituksessa ehdottoman tärkeää. Todellisessa tilanteessa toimintamalleja on vaikea ottaa käyttöön, jos niitä ei ole ennalta harjoiteltu. Harjoittelu tuo asiantuntijoille kokemusta ja varmuutta toimia tilanteessa.

Varautuminen ja harjoittelu ovat investointi, joka kannattaa tehdä. Harjoitustiimin muutaman tunnin työaikapanos voi vielä jonain päivänä tuoda mittavia taloudellisia ja inhimillisiä säästöjä.

"Harjoitus kehittää jokaisen osallistujan omaa osaamista sekä koko tiimin kykyä toimia yhdessä"

Harjoittelun kautta voidaan testata toimintamalleja käytännössä ja kerryttää henkilöstön osaamista. Lopputuloksena päästään tarttumaan harjoituksen havaintoihin ja kehittämään toimintaa. Olennaista on havaita, missä on parannettavaa ja miten resurssit riittävät häiriötilanteessa toimimiseen sekä siitä palautumiseen. Harjoitus ei ole kilpailu tai testi, vaan se tehdään aina itseä varten.

Taisto-harjoitus on Digi- ja väestötietoviraston yhdessä muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa toteuttama matalan kynnyksen pöytäharjoitus, joka on kaikille avoin ja maksuton. Harjoitukseen voi osallistua lähtötasosta riippumatta. Kaikesta harjoittelusta on hyötyä!

Tervetuloa mukaan – Lue lisää vaihtoehtoisista harjoitteluajankohdista ja ilmoita organisaatiosi mukaan Taisto-harjoitukseen!

Hanna Heikkinen, Taisto-harjoituksen johtaja, erityisasiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto, etunimi.sukunimi@dvv.fi

Digiaktivismin hyvät, pahat ja rumat

2022-10-14T11:15:25Z

Dataaminen, selfiekeppi, hybridisota, pakotejuusto ja kliktivismi. Siinä Kielitoimiston kuukauden sanoja vuodelta 2014. Kahdeksassa vuodessa on melkoisesti internetin ihmeellisessä maailmassa tapahtunut, mutta tutut sanat paljastavat myös jatkuvuuksia nettikulttuurista ja digitaalisesta maailmasta.

Tuolloin kliktivismin vaikuttavuutta vähäteltiin ja dataamiseen suhtauduttiin ylenkatsovasti, selfiekepistä puhumattakaan. Niin vain me tätä nykyä entistäkin intensiivisemmin tykkäämme, jaamme, addiktionomaisesti roikumme eri laitteilla ja kurotamme kädellä kännykkää kauemmas, jotta kaikki mahtuvat kuvaan, vaikka vanhentuneita sanoja ei enää käytetäkään. Pakotejuustoa jonnet eivät enää muista, mutta hybridisodankäynnin ilmapiiri on nytkin kotiovella ja luettavissa niin perinteisen median kuin sosiaalisen median sivuilta todeksi samalla tavalla kuin vuonna 2014.

Mitä on digiaktivismi?

Yksi piirre, joka kaikkia näitä yhdistää monilla tavoin, on digi- ja someaktivismin nousu. Ensyklopedia Britannican ja EU:n käännöksen mukaan digiaktivismi on "aktivismin muoto, jossa käytetään internetiä ja digitaalista mediaa suurten joukkojen mobilisoinnin ja poliittisen toiminnan keskeisinä alustoina." Digiaktivismin muodot voivatkin vaihdella aktivismista kansalaisaloitteiden laatimiseen tai verkkojulkaisuista ja tiedon välittämisestä tiedon, sisältöjen ja näkemysten jakamiseen. Aktivismi elämäntehtävänä tuskin erottelee näitä omiksi alueikseen.

Lokakuun Sujuva Suomi -tilaisuudessa keskusteltiin digiaktivismin hyvistä, pahoista ja rumista puolista. Toimittaja Anu Partanen on nähnyt Yhdysvalloistakin käsin, millaisia organisoitumisen mahdollisuuksia digimaailma tarjoaa. Hän nosti esiin sen, kuinka hyvinkin organisoitu kampanja voi tössähtää mahalaskuun trollien tai muiden digiuhkien vuoksi. Hyvinä esimerkkeinä Partanen nosti naisten oikeuksien näkymisen, kuulumisen ja toiminnan. Naisten marssi ja #metoo ovat muuttaneet maailmaa.

Kuulimme myös aktivistin näkökulmaa, kun opiskelija ja someaktivisti Dmitry Gurbanov kertoi kokemuksistaan. Gurbanov jakaa aktiivisesti Twitterissä tietoa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, muun muassa kääntämällä venäläisten Telegram-kanavien sisältöä. Gurbanov kertoi myös kokemastaan häirinnästä ja avasi erilaisia digiaktivismin toimintalogiikoita.

Tiedon valtatie mahdollistaa paljon

Ennen muinoin luvattiin, että verkkoyhteyksien mahdollistama tiedon valtatie luo demokratian ja osallistumisen uuden kukoistuksen. Osittain näin onkin tapahtunut. Historiallisesti ennennäkemättömän matalalla kynnyksellä on tarjolla välineitä organisoitumiseen ja suurtenkin joukkojen mobilisointiin. Aktivistien ja välineiden vuoksi meillä on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja median lisäksi tarkemmin tietoisia siitä, mitä tapahtuu muualla maailmassa, vaikkapa Valko-Venäjällä tai Afganistanissa. Samalla olemme tulleet varsin tietoiseksi siitä, kuinka helppoa on masinoida väärää tietoa tai häirintä- ja vihakampanjoita, joista voivat kärsiä niin yksilöt, yhteisöt kuin organisaatiotkin.

Eräs tilaisuuden katsoja jäi kaipaamaan viranomaisnäkökulmaa aiheeseen eli miten viranomainen vastaa tulevaisuudessa digiaktivismin hyviin, pahoihin ja rumiin puoliin ja miten viranomaiset voisivat toimia proaktiivisesti eikä reaktiivisesti. Sujuvan Suomen kolmantena vieraana ollut kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti Helsingin yliopistosta tiivisti ajatuksensa tilaisuuden keskustelusta tviittiin, joka sopii myös katsojan kysymykseen: ”Päällimmäiseksi jäi ajatus siitä, miten meidän demokratian kansalaistaitomme eivät vieläkään ole ottaneet kiinni tilannetta, jossa kynnystä osallistumiseen ei enää oikein ole.”

Vaikka yleisesti ottaen aktivismin ja hallinnon välillä vallitseekin tarpeellinen jännite, on digiaktivismilla ja hallinnolla myös yhteistä rajapintaa ja työsarkaa demokratian ja osallisuuden kannalta. Jatkossa viranomaisilta vaaditaan vähintään parempaa käsitystä erilaisista digiaktivismin muodoista. Enenevissä määrin se tarkoittaa myös turvallisten tilojen rakentamista aktiivisuudelle sekä kansalaistaitojen käyttämiseen kannustamista ja niiden tukemista.

Klikkaamista tai selfietä ei siis pidä ylenkatsoa! Ei demokratioissa – eikä ainakaan itsevaltaisissa yhteiskunnissa.

Katso tallenne 4.10.2022 Sujuva Suomi -tilaisuudesta: Digiaktivismin hyvät, pahat ja rumat – kuka hallitsee verkkoa?

Liika luottamukseen tuudittautuminen voi muodostua digiturvariskiksi

2022-11-04T10:19:58Z

"Luotammeko jo liikaakin omiin kykyihimme palveluiden ja laitteiden käytössä?" kysyy johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta

Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat kasvavista uhista huolimatta yllättävän positiivisesti digitaalisiin palveluihin. Kyselyn tulokset ovat niin digimyönteiset, että ne herättävät epäilyksen siitä, luotammeko jo liikaakin omiin kykyihimme palveluiden ja laitteiden käytössä. Kyselyymme vastasi syyskuun alkupuolella edustava 1 500 suomalaisen joukko.

Yli puolet suomalaisista kertoo olevansa huolissaan identiteettivarkauden uhriksi joutumisesta tai tietojensa väärinkäytön mahdollisuudesta digipalveluissa. Yli 80 prosenttia on saanut huijaus- tai kalasteluyrityksiä sähköpostiin, puhelimeen tai pikaviestipalveluihin.

Verkkorikollisuuden ja -hyökkäysten määrä kasvaa jatkuvasti, joten ei ole yllättävää, että yhä useampi meistä joutuu tekemisiin näiden ilmiöiden kanssa henkilökohtaisesti.

Samaan aikaan digitaalisten palveluiden käyttö yleistyy Suomessa, ja kaikki ikäryhmät pitävät digipalveluita erittäin hyödyllisinä. Luottamus etenkin viranomaisten ja työnantajien kykyyn käsitellä tietoja turvallisesti on todella korkea. Vaikka tilanne ei esimerkiksi yhteisöjen tai kaupallisten palveluiden osalta ole aivan yhtä myönteinen, voidaan suomalaisten kuitenkin sanoa olevan hyvin digipositiivisia.

Olemme seuranneet luottamuksen kehittymistä useiden eri kyselyjen avulla jo useamman vuoden ajan. Trendi on vakaa. Suomalaisten usko digitalisaatioon ei horju, vaikka uhkia tunnistetaan ja kohdataan entistä useammin. Tilanne on lähtökohtaisesti erinomainen yhteiskunnan digitaalisen kehityksen kannalta.

Emme kuitenkaan saa olla liian hyväuskoisia. Kehitys voi jatkua turvallisesti vain, jos kasvatamme digiturvaosaamistamme. Emme voi myöskään tuudittautua siihen, että ”joku muu” kantaa vastuun digiturvasta, vaan meidän jokaisen on ryhdyttävä aktiivisesti toimiin turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Suomessa tarvitaan aina vain enemmän ajantasaista ja päivittyvää digiturvakoulutusta. Onneksemme sitä on myös tarjolla, ja nyt on aika hakeutua sen pariin. Varautumisen on oltava riittävällä tasolla meillä jokaisella – muuten jatkuvasti kehittyvät verkkouhat voivat muodostaa merkittävän riskin koko yhteiskunnalle.

Tilanne vaatii tekoja meiltä kaikilta. Organisaatioiden ja yhteisöjen pitää pystyä tarjoamaan digiturvakoulutusta henkilöstölleen mahdollisimman laajasti. Kansalaisten taas on huolehdittava siitä, että he todella saavat koulutusta ja tarttuvat tarjottuihin tilaisuuksiin.

Meidän asiantuntijoiden vastuulla puolestaan on se, että koulutus on riittävän monipuolista, ajantasaista ja ymmärrettävää.

– Kimmo Rousku
johtava erityisasiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto

Lisätiedot

Lue tiedote: Digiturvabarometrin tulokset herättävät huolen suomalaisten digiturvaosaamisen tasosta – “Nyt tarvitaan koulutusta” (10.10.2022)

Digiturvabarometrin tuloksia käsitellään Digiturvaviikolla 10.–14.10.2022. Katso Digiturvaviikon ohjelma ja seuraa suoria lähetyksiä

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa, Lapin Kansassa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Turun Sanomissa 7.–12.10.2022

Digitukeen sitoudutaan satasella - Ihmislähtöisyyden tulee olla digipalvelujen kehittämisen lähtökohtana

2022-11-22T17:38:55Z

Miten digituen avulla voidaan vahvistaa yhdenvertaisuutta ja miten se Oulussa tapahtuu? Entä millaista tukea Digi- ja väestötietoviraston digituki-palvelu voi kunnille tarjota?

Oulun kaupungissa ihmislähtöistä digituen kehittämistä toteutetaan yli sektorirajojen. Digitukea ei nähdä palveluista tai toiminnoista erillisenä osiona vaan niihin olennaisesti kuuluvana. Oulu10-neuvontapalvelussa voi kuka tahansa kuntalainen kysyä mitä tahansa. Kysyjän ei tarvitse tietää mihin toimialaan oma kysymys kuuluu eikä sitä, kuka on oikea henkilö vastaamaan. Samanlaisella hallinnonrajat ylittävällä yhteistyöllä toteutetaan myös digituen kehittämistyötä. Mukaan kehittämiseen on kutsuttu Oulun kaupungin toimijoiden lisäksi paikallisia yhdistyksiä, järjestöjä ja yrityksiä.

Oulussa on kuluneen vuoden aikana laadittu digitukisuunnitelma ja sitä lähdetään nyt viemään käytäntöön. Digi- ja väestötietoviraston digituki-palvelu tukee digituen verkoston käynnistämistä ja kehittämistä. Käymme yhdessä läpi niin kuntien digituen järjestämiseen tuotettua materiaalia kuin myös yksittäisen digituen antajan osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on löytää kunnalle, tässä tapauksessa Oulun kaupungille, parhaat tavat digituen järjestämiseen ja toimijoiden verkostoitumiseen. Yhteistyötä hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi ja jakamiseksi tehdään tarvittaessa myös muiden digitukea kehittävien kuntien kanssa.

Digitaidot kuuluvat kaikille

Digitaitoja tarvitsevat kaikki kuntalaiset. Niiden avulla mahdollistetaan hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Oulussa hyväksyttiin kesäkuussa 2022 kaupungin palveluja koskeva toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelman vuosille 2022-2026. Suunnitelman tavoitteissa on mukana digituen koordinaation kehittäminen. Oulun kaupungilla nähdään tärkeänä kohdata myös kokemusasiantuntijat osana palvelujen kehittämistä. Yksi kehittämisen kohde ovat digitaaliset palvelut ja niiden saavutettavuus. Esimerkiksi kaupungin verkkosivuja koskevassa uudistuksessa tullaan huomioimaan saavutettavuus alusta lähtien.

Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammatuki 57:n Selkeästi meille -hankkeen asiantuntijat ovat avanneet kognitiivisen saavutettavuuden käsitettä ja kokemuksia konkreettisesti. Verkkosivujen helppokäyttöisyys palvelee meitä kaikkia. Samalla tavalla myös digituen tarve ja digitaitojen kehittäminen on osa meidän kaikkien päivittäistä arkea. Yhdenvertaisuutta edistämällä huomioidaan myös ne ryhmät, jotka eivät pysty käyttämään digipalveluja ilman ruudunlukuohjelmaa tai erillisiä apuvälineitä.

Digi- ja väestötietoviraston digituen ja kuntien yhteistyö on jatkuvaa kehittämistä. Kunnissa toteutettava digituen järjestäminen vahvistuu jatkuvasti kokoamalla yksittäisten kuntien osaamista yhteen.

Erityisen tärkeää palvelujen kehittämisessä on ihmislähtöisyys. Myös digituen kehittämiseen täytyy sitoutua satasella! Me Digi- ja väestötietovirastossa tuotamme tietoa, kehitämme ja vahvistamme digiosaavaa Suomea. Kuuntelemme, olemme läsnä digituen toimijoille ja viestimme aktiivisesti yli organisaatiorajojen. Haluamme osaltamme varmistaa, että osallisuus ja tasa-arvo toteutuvat ja kilpailukyky kasvaa yhteiskunnassamme.

Omannäköinen digitaalinen arki kuuluu jokaiselle!

Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut kunnille suunnatun koulutuksen "Vinkkejä kuntien digituen organisointiin". Koulutus tarjoaa kuntien hallinnon edustajille tietoa, miksi digitalisaatiota ja digitukea kannattaa kehittää sekä vinkkejä, miten digitukea voi omassa kunnassa järjestää.

Tutustu koulutukseen >>

Mirva Gullman & Merja Niemelä

Erityisasiantuntija Mirva Gullman, Digi- ja väestötietovirasto & vuorovaikutussuunnittelija Merja Niemelä, Oulun kaupunki

Social- och hälsovårdspersonalen som främjare av digital kompetens – Iakttagelser från nätverksevenemanget för digitalt stöd den 9 juni

2022-07-01T12:17:54Z

Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata ordnade i början av juni ett nätverksevenemang för digitalt stöd med temat Social- och hälsovårdspersonalen som främjare av digital kompetens. Social- och hälsovårdsbranschen har gått raskt framåt i digitaliseringsutvecklingen och det vore viktigt att personalen skulle hålla jämna steg. Social- och hälsovårdspersonalen har en viktig roll när det gäller att främja digital delaktighet och inspirera klienterna att använda elektroniska tjänster. Men hur stöds social- och hälsovårdspersonalens digitala kompetens, vilka är utmaningarna och möjligheterna i utvecklingen av kompetensen? Målet med nätverksevenemanget var att svara på dessa frågor bland annat genom forskningsinformation och god praxis.

Till exempel Suomi.fi-fullmakter kan användas för olika e-tjänster, såsom apoteksärenden, eller till exempel FPA:s och skattemyndighetens tjänster. Fullmakterna används också mycket inom social- och hälsovårdstjänsterna och även yrkesutbildade inom social- och hälsovården har nytta av att känna till dem. En elektronisk fullmakt är en datasäker och tillförlitlig lösning för att uträtta ärenden åt någon annan. Fullmakten kan göras när som helst på dygnet och den träder i kraft omedelbart utan behandlingstid. Fullmakten kan också återkallas när som helst. Att man gett någon fullmakt är inte heller något hinder för att sköta ärendena självständigt. Om man av en eller annan orsak inte lyckas ge en elektronisk fullmakt, kan man från och med i höst ge en fullmakt med en ansökan. Du kan bekanta dig närmare med fullmakterna på adressen suomi.fi/fullmakter.

Från digital arbetsmiljö till digital arbetserfarenhet

Vi har utrett social- och hälsovårdspersonalens behov av digitalt stöd efter en längre frånvaro. De intervjuade tillfrågades om vilka förändringar och kompetenskrav det snabbt digitaliserade arbetslivet har fört med sig, hur social- och hälsovårdspersonalen har hittat/hittar det stöd de behöver och hur den digitala kompetensen utvecklas. I intervjuerna framkom att förändringarna i arbetsredskapen och verksamhetssätten kräver kontinuerlig uppdatering av den digitala kompetensen. Efter en längre frånvaro behöver man tid att lära sig och förstå fördelarna med digitaliseringen i det egna arbetet. Det är viktigt att man kontinuerligt erbjuds introduktion, möjligheter till övning och kamratstöd.

De största hindren för utveckling av den digitala kompetensen var brådska, chefen, föråldrad kunskap, distansutbildningar samt attityd och motivation. Det sista hindret är det mest betydelsefulla. Vill den anställda lära sig digitala färdigheter och hittar han eller hon ett värde i de digitala verktygen för sitt eget arbete? Brådskan medför att det egna grundläggande arbetet tar all tid och att det vid sidan om arbetet inte finns möjlighet att bekanta sig med digitala verktyg. Chefen kan å sin sida vara ett hinder för arbetet på så sätt att han eller hon inte gör det möjligt för arbetstagaren att utveckla sin kompetens till exempel genom att uppmuntra till utbildning. Digitala verktyg har blivit en betydande del av arbetet och i bästa fall underlättar de arbetet till exempel genom att påskynda överföringen av information. Det vore viktigt att så småningom börja tala om digital arbetsupplevelse i stället för digital arbetsmiljö, att fundera på vad den anställda behöver av sin omgivning för att ha en bra arbetsupplevelse. De anställdas tillfredsställelse har också en direkt inverkan på klientarbetet.

Digitala färdigheter är hantverksfärdigheter för yrkesutbildade inom social- och hälsovården

Social- och hälsovårdspersonalens digitala kompetens utvecklas på många olika sätt. Till exempel Siun sote och Oulunkaari har utvecklat digimentor- och digitutorverksamhet. I båda modellerna har man skapat tydliga mål för verksamheten, dvs. man strävar efter att förbättra personalens och organisationens digitala kompetens samt främja kundernas digitala färdigheter och användningen av elektroniska tjänster.

Verksamheten har ledningens stöd och uppmuntran, vilket syns bland annat i att mentorer och tutorer har getts tid att sköta uppgiften, till exempel för att utbilda personalen vid den egna enheten. Det finns en koordinator för verksamheten som ansvarar till exempel för att ordna gemensamma möten. Dessutom har man i båda verksamhetsmodellerna identifierat tydliga utvecklingsobjekt som man kommer att satsa på i framtiden. Digitala färdigheter är hantverksfärdigheter för yrkesutbildade inom social- och hälsovården, som ska upprätthållas kontinuerligt. Digitala färdigheter betonas långt ifrån alltid som sådana färdigheter som man borde behärska till fullo, utan snarare så att rollerna som tillhandahållare och mottagare av digitalt stöd kan förändras snabbt och man lär sig saker tillsammans och kontinuerligt. Det är viktigt att lyfta fram fördelarna med digitala verktyg för arbetsgemenskapen, arbetstagaren och klienterna. Tjänster och utrustning är inte bara ett komplement till arbetet, utan en del av det.

Ett brett spektrum av faktorer påverkar utvecklingen av social- och hälsovårdspersonalens digitala kompetens. En betydande faktor är de anställdas egen attityd och motivation i fråga om digitala verktyg. Det är också viktigt att organisationen och de närmaste cheferna stöder utvecklingen av den digitala kompetensen.

Du kan se nätverksevenemanget som Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata ordnade den 9 juni 2022 samt anförandet som MBD höll på adressen: https://www.mediaserver.fi/live/digituki.

MDB:s kommande evenemang hittar du på adressen https://dvv.fi/digituen-tapahtumathttps://dvv.fi/digituen-tapahtumat.

Elina Honkaselkä

Elina Honkaselkä arbetar med att utveckla digitalt stöd vid Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata.

Soteammattilainen digitaitojen edistäjänä - Havaintoja digituen verkostotapahtumasta 9.6.

2022-11-22T17:41:39Z

Digi- ja väestötietovirasto järjesti kesäkuun alussa digituen verkostotapahtuman teemalla Soteammattilainen digitaitojen edistäjänä. Sosiaali- ja terveysala on ottanut juoksuaskelia digitalisaatiokehityksessä ja tärkeää olisi, että ammattilaiset pysyisivät mukana vauhdissa.

Soteammattilaisilla on tärkeä rooli digiosallisuuden edistämisessä ja asiakkaiden innostamisessa sähköisten palveluiden käyttöön. Mutta miten soteammattilaisten digiosaamista tuetaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä on? Verkostotapahtuman sisällöillä pyrittiin vastaamaan näihin kysymyksiin muun muassa tutkimuksellisen tiedon ja hyvien käytäntöjen kautta.

Esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksia voidaan käyttää erilaisissa asiointipalveluissa, kuten apteekkiasioinnissa, tai vaikkapa Kelan ja verottajan palveluissa. Valtuutuksia käytetään paljon myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niistä tietäminen hyödyttää myös soteammattilaisia. Sähköinen valtuutus on tietoturvallinen ja luotettava ratkaisu puolesta asiointiin. Valtuutuksen voi tehdä koska tahansa vuorokauden ympäri ja se tulee välittömästi voimaan ilman käsittelyviiveitä. Valtuutuksen voi myös koska tahansa perua. Valtuuttaminen ei ole myöskään esteenä asioiden itsenäiselle hoitamiselle. Jos sähköinen valtuuttaminen ei syystä tai toisesta onnistu, tulevana syksyllä on avautumassa mahdollisuus hakemuksella valtuuttamiselle. Valtuuksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa suomi.fi/valtuudet.

Digitaalisesta työympäristöstä digitaaliseen työkokemukseen

Olemme selvittäneet soteammattilaisten digituen tarvetta pidemmän poissaolon jälkeen. Haastateltavilta kysyttiin, millaisia muutoksia ja osaamisvaatimuksia nopeasti digitalisoitunut työelämä on tuonut tullessaan, miten soteammattilaiset ovat löytäneet/löytävät tarvitsemansa tuen ja miten digiosaamista kehitetään. Haastatteluissa nousi esille, että muutokset työvälineissä ja toimintatavoissa vaativat jatkuvaa digiosaamisen päivittämistä. Pidemmän poissaolon jälkeen tarvitaan aikaa oppia ja huomata digitalisuuden hyödyt oman työn tekemiseen. Tärkeää on, että tarjolla on jatkuvasti perehdytystä, mahdollisuuksia harjoitteluun sekä vertaistukea.

Keskeisimmiksi esteiksi digiosaamisen kehittämiselle nousivat kiire, esimies, tietojen vanhentuminen, etäkoulutukset sekä asenne ja motivaatio. Viimeisin on näistä merkittävin. Haluaako työntekijä oppia digitaitoja ja löytääkö hän digitaalisten työvälineiden tuoman arvon omalle työlleen? Kiire vaikuttaa siihen, että oma perustyö vie kaiken ajan, eikä työn ohella ole mahdollisuutta tutustua digitaalisiin työvälineisiin. Esimies voi taas olla työn esteenä siten, ettei hän mahdollista työntekijälle osaamisen kehittämistä esimerkiksi kannustaen kouluttautumaan. Digitaaliset työvälineet ovat tulleet vahvaksi osaksi työtä ja parhaimmillaan ne helpottavat työn tekemistä esimerkiksi nopeuttamalla tietojen siirtämistä. Tärkeää olisi alkaa vähitellen puhua digitaalisen työympäristön sijaan digitaalisesta työkokemuksesta, pohtia, mitä työntekijä tarvitsee ympäristöltään, että hänen työkokemuksensa olisi hyvä. Työntekijöiden tyytyväisyys vaikuttaa suoraan myös asiakastyöhön.

Digitaidot ovat soteammattilaisten kädentaitoja

Soteammattilaisten digiosaamista kehitetään monenlaisilla tavoilla. Esimerkiksi Siun sote ja Oulunkaari ovat kehittäneet digimentori- ja digituutoritoimintoja. Molemmissa malleissa toiminnalle on luotu selkeät tavoitteet eli pyritään parantamaan henkilöstön ja organisaation digiosaamista sekä edistämään asiakkaiden digitaitoja ja sähköisten palveluiden käyttöä.

Toiminnalla on johdon tuki ja kannustus, joka näkyy muun muassa siinä, että mentoreille ja tuutoreille on resursoitu aikaa tehtävän hoitamiseen esimerkiksi oman yksikön henkilökunnan kouluttamiseksi. Toiminnalla on koordinaattori, joka vastaa esimerkiksi yhteisten tapaamisten järjestämisestä. Lisäksi molemmissa toimintamalleissa on tunnistettu selkeät kehittämiskohteet, joihin paneudutaan tulevaisuudessa. Digitaidot ovat soteammattilaisten kädentaitoja, joita tulee jatkuvasti ylläpitää. Digitaitoja ei läheskään aina korosteta sellaisina taitoina, joista pitäisi osata kaikki sisällöt vaan enemminkin siten, että digituen antajan ja saajan roolit voivat muuttua nopeastikin ja asioita opitaan yhdessä ja jatkuvasti. On tärkeää tuoda esille digitaalisten työvälineiden hyödyt työyhteisölle, työntekijälle ja asiakkaille. Palvelut ja laitteet eivät ole vain lisä työhön, vaan ne ovat osa työtä.

Soteammattilaisten digiosaamisen kehittämiseen vaikuttaa kirjo erilaisia tekijöitä. Yhtenä isona tekijänä on työntekijöiden oma asenne ja motivaatio digitaalisia työvälineitä kohtaan. Tärkeää on myös organisaatiolta ja lähiesimiehiltä saatu tuki digiosaamisen kehittämiseen.

Voit katsoa Digi- ja väestötietoviraston 9.6.2022 järjestämän verkostotapahtuman ja puheenvuoron osoitteessa: https://www.mediaserver.fi/live/digituki.

Katso myös DVV:n tulevat tapahtumat: https://dvv.fi/digituen-tapahtumat

Elina Honkaselkä

Elina Honkaselkä työskentelee Digi- ja väestötietovirastossa Digituen kehittämisen tehtävissä.

Muista kirjautua ulos!

2022-06-30T06:18:31Z

Kuinka usein jäät doomscrollaamaan eli vähän kuin tahtomattasi selaamaan uutismedioiden ja sosiaalisen median loputtomia virtoja odottaen viimeisintä informaatiota? Koska viimeksi kyttäsit oviliveä eli suoraa lähetystä merkittävän uutistapahtuman tiimoilta, minkä pääsisältö koostuu kabinetin oven avautumisen odottamisesta?

Et ole yksin! Erityisesti sosiaalisen median koukuttavuus algoritmeineen ja huomiotalouden lyhytjänteisyys addiktoivat ja nappaavat loputtoman huomiomme, josta muutenkin käydään kovasti kilpailua. Arki digitalisoituu ja dataistuu ja algoritminen arki läikkyy yhä useammalle elämänalueelle. Digi- ja väestötietoviraston kaikille avoimessa Sujuva Suomi -webinaarissa 6.5.2022 käsiteltiin mielenrauhan edistämistä turboahdetulta tuntuvana digiaikana. Niin digiosaamisen taso kuin kiinnostus laitteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaihtelevat, mikä vaikuttaa siihen kuinka paljon mielenrauhaa tai rauhattomuutta ne tuovat arkeen.

Mielenrauhan ja digihyvinvoinnin kannalta oma teknologiakäyttäytymiseni vaatii etäisyyden ottamista ja pitkiäkin taukoja, mutta olen kaukana digiaskeetikosta. Saan itseni ajoittain kiinni siitä, että olen selannut, lukenut, jutellut tai perehtynyt johonkin asiaan kännykän äärellä pitkiäkin aikoja, minkä vuoksi rajanveto niin kutsutun oikean elämän ja virtuaaliympäristön välillä tuntuukin kovin keinotekoiselta. Mielenrauhan voi saada niin mereltä kuin saumattomasta ja sujuvasta sovelluksesta. Esimerkiksi kännykkä on muodostunut jo niin luonnolliseksi jatkeeksi ihmisruumista, että emme edes kiinnitä siihen huomiota erityisenä välineenä, huomautti sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Sujuva Suomi -webinaarissa.

Huhtisen mukaan teknologian avulla haetaan jatkuvasti ratkaisuja olla vapaampia. Samalla näihin ratkaisuihin sisältyy aina myös uhkia, jos niitä ei osata torjua, jos niihin liittyviä toimia tehdään ajattelematta tai jos niihin suhtaudutaan liian vakavasti, mikä on ihan ymmärrettävää. Digitalisaation tai algoritmien välittämänä tapahtuu todella paljon elämän kannalta välttämättömiä ja merkittäviä asioita, mutta joskus omille asenteille ja luutuneille ajatusmalleille voi olla tervettä naurahtaa.

Webinaarissa mediatutkija, professori Anu Koivunen muistutti, että kieltäytyminen teknologiasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä verkossa voi olla yhtä lailla ein sanomista elämälle. Doomscrollaus eli tuomioselailukin kertoo Koivusen mukaan terveestä tiedonjanosta. Ihmiset haluavat tietää ajankohtaisista asioista ja ovat kiinnostuneita maailmanmenosta, mikä on välttämätöntä demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Siksi Koivusen mielestä erimielisyyttäkään ei kannata pelätä.

Erityisen hankala digitaalinen ympäristö voi olla kriisitilanteissa ja viranomaisviestinnälle. On tärkeää, että luotettavaa ja varmistettua tietoa on tarjolla, vaikka samalla julkisen informaatioympäristön tilaa vievät uusia teknologioita nopeasti ja häikäilemättömästi hyödyntävät disinformaatio, misinformaatio ja mal-informaatio. Ihmisten mielenrauhan ja luottamuksen kustannuksella tehdäänkin välillä kovaa bisnestä ja rikoksia. Sääntelyä hakeva virtuaalimaailma vaatiikin yhteistä työtä turvallisen tilan rakentamiseksi toimia, elää ja ihan vain olla ja hengailla, mitä myös tarvitaan.

Mielenrauhan edistämiseksi omaa digihyvinvointia kannattaa pohtia. Miten teknologiat vaikuttavat, millaisia fiiliksiä ne synnyttävät? Tuskin onnistun pitämään Twitteriä täysin kiinni kesällä, mutta tunnekuohuja janoaville algoritmeille voi välillä viitata kintaalla, kun oikein sapettaa, ja kirjautua ulos. Ja mikä onkaan parempi aika kirjautua aina useammin ulos kuin ikuiselta tuntuneen talven jälkeen koittanut kesä.

Muistakaa kirjautua ulos!

Sujuva Suomi -webinaari "Miten edistää mielenrauhaa turboahdettuna digiaikana" ja muut aiemmat webinaarit on katsottavissa osoitteesta www.dvv.fi/webinaarit.

Yhteistyö ja luottamus yhteiskunnassa määrittävät tulevaisuuden

2022-06-20T06:37:55Z

Suomesta on tullut pohjoismainen hyvinvointivaltio useiden poliittisten päätösten kautta. Lainsäädäntömme määrittelee, miten yhteiskuntamme toimii ja myös ohjaa kehityskulkua haluttuun suuntaan. Yhteiskunnan eri toimijat eli esimerkiksi virastot, kunnat ja pian myös uudet hyvinvointialueet vastaavat kukin omasta toiminnastaan melko itsenäisesti, mutta samalla yhteisiä pelisääntöjä noudattaen. Myös tulevaisuus luodaan yhdessä, eikä yhden yksittäisen tahon päätöksenä.

Näin toimii myös digitaalinen yhteiskunta. Julkinen hallinto luo yhteistä digitaalista infrastruktuuria ja pelisääntöjä, joita kaikki yhteiskunnan eri toimijat hyödyntävät. Kansalaiselle näkyvä palvelukokemus perustuu eri toimijoiden tarjoamiin palveluihin, joiden taustalla täytyy olla riittävästi yhteistä ratkaisuja. Näin ollen voisi todeta, että hyvä ja toimiva hallinto ja virkakunta ovat myös yritysten menestyksen edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hyvin toimiva ja kansalaisten arjen sujuvuuden mahdollistava digitaalinen yhteiskunta tuo mukanaan paljon hyvää. Se versoo onnellisuutta, hyvinvointia, vaurautta ja tuottavuutta.

Neljä mahdollista tulevaisuusskenaariota

Olemme pyrkineet hahmottamaan tulevaisuuden eri skenaarioita täällä Digi- ja väestötietovirastossa. Julkaisimme ensimmäiset tulevaisuustrendimme pari vuotta sitten Digihumauksessa, joka pidettiin juuri ennen koronapandemian eskaloitumista. Vuosi sitten peilasimme näitä trendejä tilanteessa, jossa pandemia oli jo merkittävästi vaikuttanut yhteiskuntaan. Tänä vuonna tilanne on monimutkaistunut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mikä on nostanut pintaan turvallisuuteen ja Natoon liittyvän keskustelun Suomessa ja kansainvälisesti.

Ennustettavuus on vaikeutunut yhteiskunnassa. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan harmaansävyjä paljastuu aika paljon. Kaikissa tulevaisuusskenaarioissa on hyviä ja huonoja puolia. Riippuen tulokulmasta kaikki skenaariot sekä toteutuvat ja eivät toteudu. Pidämme selvänä, että luottamuksen ja yhteistyön toteutuminen yhteiskunnassa määrittelevät myös tulevaisuuden suunnan.

Kannustan teitä tutustumaan näihin neljään eri skenaarioon, joita pidämme mahdollisina tulevaisuuden Suomessa sekä toimenpiteisiin, joihin kannustamme oikean suunnan löytämiseksi.

Neljä skenaariota:

paikallisten ratkaisujen planeetta
alustojen suomi
yksinäisten erämaa
digikuilujen työmaa

Tutustukaa tarkemmin näihin skenaarioihin ja toimenpide-ehdotuksiin Digihumaus-raportissa.