Suomi.fi-palveluväylä tuli tuotantoon marraskuussa 2015 ja KaPA-laki astui voimaan 15.7.2016, mikä toi julkishallinnolle velvoitteen käynnistää liittymistoimenpiteet Palveluväylään. Palveluväylän käyttöön on oikeus myös yksityisellä sektorilla, minkä korostaminen on jäänyt hieman julkishallinnon lakivelvoitteesta tiedottamisen varjoon. Palveluväylään liittyneet organisaatiot ovat nähtävillä api.suomi.fi:stä eli liityntäkatalogista. Palveluväylässä on mukana (6.7.2017) 79 rajapintapalvelua ja 52 organisaatiota. Palveluväylän kautta on saatavilla jo nyt muun muassa kiinteistö-, ajoneuvo- ja opintotietoja. Valikoima laajenee entisestään tulevaisuudessa.
Suomi kehittää Palveluväylän taustalla olevaa X-Road -teknologiaa yhteistyössä Viron kanssa. Yhteistyö ei ole pelkästään teknistä kehittämistä; Suomen Palveluväylän ja Viron X-Teen testiympäristöt liitettiin yhteen 6.6.2017. Semic 2017 -konferenssissa kesäkuussa Viron talous- ja viestintäministeriön Janek Rozov kertoi X-Roadin olevan Viron kiireisin tie: X-Roadissa on tarjolla yli 2000 palvelua, yli 900 liittynyttä tietokantaa tai organisaatiota ja yli 500 miljoonaa tiedonsiirtoa vuosittain. X-Road on vakiinnuttanut asemansa Virossa. Vaikka Suomen Palveluväylän luvut vielä kalpenevat Viron vastaaville, niin esimerkiksi pelkkä tunnistuspalvelu Suomi.fi-tunnistus käyttää taustalla Palveluväylää tänäkin vuonna noin 50 miljoonaa kertaa. Olisi siis aika kääntää asenne ”Eihän Palveluväylää hyödynnä vielä juuri kukaan” asenteeksi ”Totta kai me hyödynnämme Palveluväylää, miksette tekin?”
Tiedon jakeluratkaisu kehittyy syksyllä
YTI – Yhteinen tiedon hallinta -hanke on yksi hallituksen kärkihankkeista. Väestörekisterikeskuksessa toteutetaan kehitystyö YTI-hankkeen työpaketteihin omadatasta, yhteentoimivuusvälineistöstä ja monipuolisesta tiedon jakeluratkaisusta. YTI-hankkeen tavoitteena on, että kerran asiakkaalta kysyttyä tietoa ei tarvitsisi enää kysyä uudestaan, vaan tietoa pystytään käyttämään ja jakamaan yhteisesti eri organisaatioiden välillä.
Organisaatioiden välillä siirretään suuria tietomääriä, ja palveluiden sähköistyessä nopean ja helpon tiedonsiirron merkitys korostuu. Palveluväylällä on tässä iso rooli. Se mahdollistaa tiedonsiirrot organisaatioiden välillä – niin massasiirrot kuin tulevaisuudessa tiedonsiirrot omadata-periaatteellakin. Palveluväylän kehityksessä tavoitellaankin ns. kansallista integraatiokulttuuria, jossa tiedon tai tiedoston koko ja tiedonsiirron aikasykli ovat vain tekijöitä muiden joukossa siirtokanavaa ja -tapaa valittaessa eikä niistä muodostu esteitä Palveluväylän käytölle.
Pelkkä tiedon siirto ei aina riitä. Lisäksi voi olla tarpeen yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa tai tallentaa tietoa siirron ja jakelun ajaksi. Tiedon yhdistämiseen voidaan soveltaa ydintiedon menetelmiä. Suurten tietomäärien analysointi on lisääntymässä, joten tieto kannattaa tallentaa muodossa, joka mahdollistaa sen monipuolisen käytön. Tietoa ei myöskään aina välttämättä tarvitse siirtää, jos siihen voidaan luotettavasti viitata, esimerkiksi pysyvien tunnisteiden avulla.
Etsinnässä pilottiorganisaatioita
Palveluväylä toimittaa tällä hetkellä nopeita, mutta melko pieniä viestejä. YTIssä käynnistyy kehitystyö Palveluväylän kautta tapahtuviin suurten tietomäärien siirtoon. Etsimme nyt organisaatioita, jotka haluavat pilotoida suurten tiedostojen jakelua Palveluväylää hyödyntäen. Yhteydenotot: [email protected]
Lopuksi
Semic 2017 -konferenssin aloituspuheessaan Euroopan komission Gertrud Ingestad totesi, että julkishallinnolta odotetaan laadukkaita palveluja: Kansalaiset nauttivat digitalisaation tuomista mahdollisuuksista elää vapaammin ja esimerkiksi työskennellä EU-alueella. Tämä tarkoittaa julkishallinnolle sitä, että meidän pitää olla tehokkaampia, modernimpia ja pystyä muuttumaan itse, jotta toimintatapamme vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin.
Tähän haasteeseen meidän on tartuttava.
Kirjoittaja työskentelee Väestörekisterikeskuksessa YTI-hankkeen hankepäällikkönä.
Blogikirjoitus on alun perin ilmestynyt esuomi.fi-blogissa.
