Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Direktiivin soveltaminen alkoi 23.9.2018. Soveltaminen tarkoittaa sitä, että nyt valmistuvien verkkosivustojen tulee täyttää direktiivin vaatimukset 23.9.2019 mennessä ja vanhempien verkkosivustojen 23.9.2020 mennessä. Suomessa direktiivi toimeenpannaan lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä (HE 60/2018).
Saavutettavien verkkopalveluiden toteuttaminen ei ole enää liiketoiminnallinen päätös tai tahdonasia. Saavutettavuus on lakisääteinen velvoite, joka koskee kaikkia julkisia toimijoita ja todennäköisesti myös osaa yksityisistä toimijoista, kun laki astuu voimaan.
Väestörekisterikeskus on tehnyt jo pitkäjänteistä saavutettavuustyötä kehittäessään julkisen hallinnon yhteisiä Suomi.fi-palveluita. Palvelut ovat kaikkien julkisen hallinnon organisaatioiden käytössä ja Suomi.fi-palveluiden loppukäyttäjiä ovat kaikki Suomessa asuvat. Siksi tehtävänämme on varmistaa, että niiden käyttö myös onnistuu jokaiselta.
Kehittämisen periaatteista
Kaikki Suomi.fi-palvelut on kehitetty alun perin kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa (2014-2017) ja parhaillaan on käynnissä palveluiden jatkokehityshanke (2018-2019).
Palveluiden kehittämistä ohjaavat yhteiset kriteerit:
- Palveluja kehitetään loppukäyttäjien (kansalainen, yrittäjä, viranomainen jne.) tarpeiden mukaan.
- Palveluilla on yhdenmukainen käyttökokemus ja visuaalinen ilme.
- Palvelut noudattavat WCAG 2.1 (aiemmin 2.0) tason AA saavutettavuuskriteereitä (tavoite). Saavutettavuuskriteerit määrittelevät miten palvelut ja niiden sisältö tulee kehittää, jotta niiden käyttö onnistuu jokaiselta. WCAG 2.1 taso AA on myös direktiivin minimivaatimus.
- Palveluiden sisältö tuotetaan yhdenmukaisten ohjeiden, sanastojen ja puhuttelutyylien mukaisesti, huomioiden erilaiset kohderyhmät. Esimerkiksi opastavat sisällöt tuotetaan selkeinä ja tiiviinä kokonaisuuksina, eri kielillä ja lisäksi viittomakielisinä videoina.
- Palvelut ovat päätelaiteriippumattomia ja selainpohjaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että sisältö ja käyttöliittymä mukautuvat erilaisiin laitteisiin. Palveluista tuotetaan tarpeen mukaan mobiilisovelluksia (esimerkiksi Suomi.fi-mobiili), kuitenkin niin että sama palvelu on saatavilla aina myös selainkäyttöisesti.
- Palvelut toteutetaan avoimella lähdekoodilla ja modulaarisesti, mutta tietoturva, tietosuoja ja saatavuus (käytössä 24/7) huomioiden.
Yhteiset kriteerit, sitoutunut johto ja riittävät resurssit ovatkin ensimmäinen vaihe kohti saavutettavampia palveluita
Saavutettavuustyö käytännössä
Suomi.fi-palveluiden saavutettavuustyö on koko organisaation (tekninen kehitystyö, sisällöntuotanto, palvelujen kehittämisen johtaminen) yhteinen asia. Saavutettavuustyö ei ole siis vain palveluiden, vaan koko toiminnan jatkuvaa kehittämistä erityisesti sisällöntuotannon osalta.
Käytännössä kehitystyö on Väestörekisterikeskuksessa organisoitu siten, että:
- Suomi.fi-palveluiden käyttökokemuksesta vastaa yksi yhteinen palvelumuotoilutiimi, jonka omistajana toimii Väestörekisterikeskuksen oma käyttökokemusvastaava (UX-Manager). Tiimi vastaa kokonaisuudessaan palvelujen muotoilusta, käyttöliittymäsuunnittelusta, visuaalisesta suunnittelusta ja käytettävyyden ja saavutettavuuden huomioimisesta suunnittelutyössä.
- Palvelumuotoilua ja kehitystiimejä tukevat saavutettavuusasiantuntijat, jotka kouluttavat hankittuja kehittäjä ja suunnittelijoita ja toimivat osana suunnittelutiimiä (kommentointi, testaus, ohjeistus).
- Kaikilla Suomi.fi-palveluilla on yhteinen käyttöliittymien tyyliopas ja -kirjasto sekä versionhallinta. Muutokset ja korjaukset saavutettavuuteen voidaan näin hallita keskitetysti.
- Uusista ominaisuuksista toteutetaan aina useampia prototyyppejä (klikkailtavia demoja), jotka testataan käytettävyystestauslaboratoriossa oikeilla käyttäjillä. Tarpeen mukaan prototyypit viedään Suomi.fi-käyttäjäyhteisön (suomifikayttaja.fi) arvioitaviksi ennen toteutusta.
- Kehittäminen tapahtuu kokonaisketterän (SAFe = Scaled Agile Framework) menetelmän mukaisesti. Kehitystyön tuloksia julkaistaan pääsääntöisesti tuotantoon noin kahden viikon välein, jotta voidaan varmistaa myös pikainen palaute ja korjaukset oikeilta käyttäjiltä. Näin voidaan myös varmistaa, että loppukäyttäjille näkyvät muutokset ovat kerralla mahdollisimman pieniä ja kehitystyö etenee johdonmukaisesti.
- Kaikki käyttöliittymätekstit ja opastavat sisällöt tuottaa ja tarkastaa Suomi.fi-verkkotoimitus, jolla on vahva osaaminen saavutettavan, verkkoon tarkoitetun selkeän sisällön tuottamisessa.
- Saavutettavuuden toteutusta mitataan ko. käyttöön hankitulla palvelulla, jolla voidaan myös tuottaa automaattista tietoa saavutettavuusongelmista. Suomi.fi-verkkopalvelu sisältää valtavan määrän tietoa (esimerkiksi pelkästään erilaisia palvelukanavien kuvauksia on yli 140 000 kappaletta), joten kaiken sisällön manuaalinen tarkastaminen olisi käytännössä mahdotonta.
Saavutettavien palvelujen kehitystyön lisäksi Suomi.fi-verkkopalvelussa julkaistaan erityisryhmille tarkoitettua sisältöä opasvideoiden muodossa (viittomakieliset videot). Kaikki Suomi.fi-palvelut tuotetaan myös suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, jotta myös Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on mahdollisuus käyttää palveluja.
Suomi.fi-palveluiden kehittämiseen saavutettaviksi voi tutustua myös Suomi.fi-palvelun YouTube-kanavalla:
Väestörekisterikeskus tukee saavutettavuusdirektiivin toimeenpanoa
Saavutettavuusdirektiivin valvonnasta ja viranomaisneuvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Väestörekisterikeskus tukee osaltaan vuonna 2018 direktiivin toimeenpanoa koulutuksilla, joiden videotallenteet on julkaistu kaikkien vapaasti katsottavaksi. Jos direktiivi ja sen vaatimukset eivät ole vielä tuttuja, katso lisää verkkosivuiltamme.
Kirjoittaja toimii Suomi.fi-palveluiden jatkokehityshankkeen (SuoJa) hankepäällikkönä.
