Hyppää sisältöön

Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari valittu vuoden vaikuttajaksi 2018

Julkaisuajankohta 5.12.2018 8.35
Tiedote

Tivi-lehti on valinnut Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskarin vuoden vaikuttajaksi 2018. Valinta julkistettiin Tivissä 5.12.2018.

Janne ViskariValinnan perusteena on muun muassa onnistunut Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutusohjelman (ns. KaPA-ohjelma) läpivienti Väestörekisterikeskuksessa vuosina 2014-2017. Viskari toimi Väestörekisterikeskuksessa aiemmin digitaalisista palveluista vastaavana johtajana ja viime vuoden marraskuusta asti viraston ylijohtajana. Hän rakentaa nyt Väestörekisterikeskuksesta uudenlaista virastoa, joka edistää digitalisaatiota julkishallinnossa.

”Viskari tuulettaa valtionhallinnon tapaa toteuttaa digihankkeita ja johtaa. Hän on verkossa ja sen ulkopuolella aktiivinen keskustelija, joka tviittailee ja juontaa itse Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-podcastia. Brittiläinen Apolitical-verkkopalvelu valitsi Viskarin tänä vuonna maailmassa sadan merkittävimmän digihallinnon vaikuttajan joukkoon. Ei siis pidä ihmetellä, että hän on toimituksen valitsema Vuoden Tivi-vaikuttaja 2018”, toteaa Tivi valintaperusteluissaan.

Väestörekisterikeskuksen rooli digitalisaation suunnannäyttäjänä kasvaa

Väestörekisterikeskuksen rooli digitalisaation edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä vahvistunee tulevaisuudessa entisestään. Väestörekisterikeskuksesta ja maistraateista on tulossa yhteiskunnan digitalisaatiota edistävä keskusvirasto, jos eduskunta hyväksyy käsittelyssä olevan hallituksen esityksen. Maistraatit yhdistettäisiin Väestörekisterikeskukseen ja sen nimi muuttuisi esityksen mukaan Digi- ja väestötietovirastoksi vuoden 2020 alussa. Viraston vastuulle on tulossa koko yhteiskunnan digitalisaation edistäminen, tietojen saatavuuden turvaaminen ja palveluiden tarjoaminen.

Kehitys on jatkumoa vuoden 2017 alussa tapahtuneille muutoksille, jolloin Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi joukko digitalisaation edistämiseen liittyviä tehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän VAHTI:n toiminnan koordinointi, valtionhallinnon hankesalkku, kokonais­arkkitehtuurien kehittämistyö ja erilaiset asiantuntijapalvelut.

Viskari uskoo, että digitalisaation merkitys korostuu yhteiskunnassa entisestään.

”Kestävyysvaje on tulevaisuuden suurin haaste Suomelle. Väestö ikääntyy ja eläköityy, työtätekevien määrä vähenee ja verokertymä pienenee. Julkishallinnon palvelut on kyettävä tarjoamaan yhtä kattavasti, mutta alemmilla tuotantokustannuksilla. Kansalaiset, jotka ovat sinut sähköisten välineiden kanssa, täytyy saada saateltua asioimaan myös julkishallinnon kanssa nimenomaan sähköisissä kanavissa. Kalliimpi käyntiasiointi tulisi varata ensisijaisesti niiden kansalaisten käyttöön, joilla ei ole sähköisiä välineitä, tai jotka eivät pysty niitä muusta syystä käyttämään. Toki sähköisten palveluiden on samalla oltava paljon parempia ja käytettävämpiä – siis oltava nimenomaan palvelua.”, Viskari painottaa.

”Paremman sähköisen asiointikokemuksen avain löytyy konepellin alta. Tiedot on saatava liikkumaan automatisoidusti eri järjestelmien välillä ja tämä vaatii järjestelmien rakentajille kovempaa velvoittavuutta yhteentoimivuuteen. Kun tietojen liikkuvuutta lisätään, samalla on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia tietojen käytön etiikasta – kansalaisten tietoja ei saa käyttää leväperäisesti eikä missään tapauksessa kerätä yhteen paikkaan. Digitalisaation kovinta ydintä on pystyä säilyttämään kansalaisten luottamus siihen, että julkishallinto ei toimi tietojen keräämisessä ja hyödyntämisessä kuten amerikkalaiset alustajätit”, jatkaa Viskari.

Tivin listalla myös toinen vaikuttaja Väestörekisterikeskuksesta

Tivin 5.12.2018 julkaisemalla Suomen 100 IT-vaikuttajaa -listalla on myös Väestörekisterikeskuksesta johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku.

Rousku vastaa Väestörekisterikeskuksessa julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) operatiivisesta toiminnasta sen pääsihteerinä. Lisäksi hänen vastuullaan on Väestörekisterikeskuksen kehittämät ja tuottamat digiturvapalvelut julkiseen hallintoon. Rousku on toiminut aktiivisena ICT- ja tietoturvatietokirjailijana ja esiintyjänä 1990-luvun alusta alkaen.